Täällä meilläkin energiajuomat ovat hivuttautuneet lasten arkeen tavalla, jota ei voi enää ohittaa. Ne näkyvät koulumatkoilla, harrastuksissa ja kassajonoissa. Pahimmillaan kouluruoka korvataan energiajuomalla.
Lapset tulevat kouluun tölkki kädessä, juovat sen välitunnilla ja jättävät ruuan syömättä, koska kofeiini ja sokeri vievät nälän. Sitten ihmetellään, miksi väsyttää ja miksi keskittyminen pätkii.
Vanhempana yllätyin itsekin, ettei kaupoissa ole mitään rajoitusta. Ei ikärajaa, ei ohjeistusta, ei kylttiä. Kassalla lapsi voi ostaa energiajuoman yhtä helposti kuin purkan. Olemme luulleet, että joku muu valvoo, mutta näin ei ole.
Energiajuoma ei ole limsa eikä harmiton piristys. Se on kofeiinipitoinen piriste, joka kuormittaa kehittyvää hermostoa. Lapsella vaikutukset ovat voimakkaampia: sydän hakkaa, kädet tärisevät, uni häiriintyy ja levottomuus lisääntyy. Kun uni menee sekaisin, koko arki menee sekaisin.
Nimikin johtaa harhaan. Energiajuoma kuulostaa hyödylliseltä, mutta todellisuudessa se ei anna energiaa vaan kuluttaa sitä. Jos nimi olisi rehellinen, tölkissä lukisi: ei suositella lapsille.
Ongelma ei rajoitu lapsiin. Työelämässä energiajuomat ovat alkaneet korvata ruokaa ja kahvia. Aamupalan tilalla tölkki, lounaan tilalla tölkki, iltapäivän väsymykseen uusi tölkki.
Haetaan piristystä, jotta jaksetaan valvoa ja olla tehokkaita yömyöhään. Seuraavana päivänä väsyttää, keskittyminen pätkii ja hermosto käy ylikierroksilla. Kierre syntyy nopeasti, eikä se ole jaksamista vaan hitaasti kiristyvä ansa. Tälle tielle ei kannata nuorta sukupolvea ohjata.
Siksi vetoan meihin vanhempiin. Ei sovi olettaa, että kauppa hoitaa tämän. Se ei hoida. Meidän on itse päätettävä, ettei energiajuomia sallita lapsille. Ei koulumatkalle, ei treeneihin, ei viikonloppuihin, ei piristykseksi eikä palkinnoksi. Lapsi ei ymmärrä kofeiinin vaikutuksia. Aikuisen pitäisi ymmärtää.
Energiajuomat eivät ole lapsille, eivätkä ne ole ratkaisu aikuistenkaan jaksamiseen. Lain tuomaa rajoitusta odotellessa meidän on asetettava rajat itse.