Tuoreimman yrittäjäbarometrin mukaan eteläpohjalaisista yrityksistä joka kolmannella ei ole omia verkkosivuja. Käytännössä siis Viiskunnan levikkialueellakin on satoja yrityksiä, jotka eivät näy verkossa.
Nuori diginatiivi pitää itsestään selvyytenä, että löytää yrityksestä tietoa Internetistä. Kun hän menee mummin luo kylään sunnuntaina, hän katsoo netistä etukäteen, mikä kukkakauppa on auki. Puolestaan joululahjaostoksille lähtiessään diginatiivi tarkistaa verkosta tarjouksessa olevat tuotteet. Kun auto hajoaa tai takki repeää, googlaa hän autoliikkeen tai ompelijan tiedot.
Toisaalta Facebookin tai Instagramin avulla aktiivinen yrittäjä voi helposti houkutella diginatiivin ostoksille. Hän voi päätyä esimerkiksi hetken mielijohteesta paikalliseen kahvilaan herkuttelemaan, kun näkee yrityksen Facebook-sivuilla vastustamattomia kuvia juuri uunista otetuista korvapuusteista.
Moni nuori kuluttaja kokee, että jos yritys ei ole netissä, sitä ei ole olemassa. Jos netistä ei löydä edes yrityksen yhteistietoja tai aukioloaikoja, jää reissu kyseiseen liikkeeseen tekemättä. Hakukoneoptimointi on myös tärkeää, sillä usein nettiin tottunut käyttäjä valitsee Googlen tarjoamien hakutulosten perusteella tarvitsemaansa palvelua tarjoavan yrittäjän.
Netissä näkymättömien yritysten osuus tuntuukin siksi korkealta. Luulisi, ettei yrittäjillä ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa varaa hukata yhtään asiakasta.
Onneksi Kuusiokunnissa pyritään päivittämään yritysten digitaitoja Digitaalinen maaseutu -hankkeessa. Kun yrityksen digitaalinen osaaminen on ajan tasalla, sekä yrittäjä että palvelua etsivä hyötyvät.