Viiskunnan tuoreessa jutussa pureudutaan vieraslajien torjuntaan alueellamme. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen varsinkin näin heinäkuussa, kun esimerkiksi komealupiini levittää siemeniään tehokkaasti ympäristöön.
Jutustamme ilmenee, että vieraslajien haitoista ollaan varsin tietoisia niin kuntien, yhdistysten kuin ely-keskuksenkin sisällä. Silti ongelmaan kaivataan yhä järeämpiä konsteja, tiiviimpää yhteistyötä ja laajempia resursseja.
Suomen Luonnonsuojeluliitto listasi viime vuonna ehdotuksiaan tilanteen kehittämiseksi. Tärkeimmäksi konstiksi vieraslajien torjunnassa liitto nostaa ennakoinnin: tarvitaan suunnitelmallista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, vieraslajitietouden saatavuuden parantamista, vieraslajityön entistä riittävämpää resursointia ja ilmaston lämpenemiseen varautumista.
Luonnonsuojeluliiton mukaan hallintasuunnitelmien toteuttamista hidastaa rahoituksen puute. Esimerkiksi vuonna 2020 MMM:n ympäristöministeriöön verrattuna muhkeasta 2,7 miljardin euron budjetista 0,8 miljoonaa varattiin vieraslajien torjunnan tehostamiseen. Summa oli tuolloin poikkeuksellisen suuri ja määrärahat sittemmin ovat pienentyneet.
Pienikin taloudellinen tuki on tärkeä kannustin saada esimerkiksi uusia kuntia käynnistämään vieraslajityönsä ja ottamaan siten askelia kohti toiminnan vakiintumista, liitto muistuttaa.
Vaikka niin kutsutut suuret koneistot liikkuisivatkin vieraslajiasiassa hitaanlaisesti, suunta on joka tapauksessa eteenpäin.
Hyvä on muistaa myös se, että pienikin työ vieraslajien torjunnassa on merkittävä. Meidän tuiki tavallisten kansalaisten kotipihoillamme tekemät kitkentäpuuhat ovat arvokasta luonnonsuojelutyötä.