Euroopan Unionia moititaan monesta asiasta, mutta suomalaisten järvien tilaan se on vaikuttanut myönteisesti. Suomen EU-jäsenyyden aikana Viiskunnan levikkialueellakin on toteutettu kymmeniä hankeita, joissa on pyritty parantamaan jonkin järven, joen tai muun vesialueen tilaa. Lähes kaikissa hankkeissa on ollut mukana EU-rahaa.
Hankeraha toimii hyvänä porkkanana, mutta kunnostusprojektit vaativat aina myös ranta-asukkailta ja mökkiläisiltä mielenkiintoa omaa kotijärveään kohtaan. Toteutuneiden hankkeiden suuri määrä kertoo siitä, että intoa on myös riittänyt.
Tässä lehdessä on esillä useampikin Alavudella parhaillaan toteutettava järvenkunnostushanke. Niistä kaikista käy hyvin ilmi se, että asioita ei saada yleensä kerralla kuntoon.
Esimerksi Sydänmaalla olevan Saarijärven pinta lasketaan lähipäivinä jo toistamiseen muutaman vuoden sisällä. Ensimmäisellä kerralla kyse oli padon rakentamisesta, nyt tarkoituksena on ruopata rantoja. Sapsalammesta on puolestaan poistettu roskakaloja jo vuosien ajan. Myös Kakspuoloisella Töysässä varaudutaan siihen, että vesikasveissa riittää niitettävää useammaksi vuodeksi.
Vaikka vesistöjenkunnostaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, sillä voidaan saada aikaan myös nopeasti näkyviä muutoksia. Esimerkiksi Sapsalammilla runsas kymmenen vuotta sitten tehdyssä Pyylammin kunnostushankeessa ensimmäiset myönteiset muutokset nähtiin jo seuraavana kesänä. Kun järveen laskeviin ojiin tehtiin kunnolliset laskeutusaltaat, vesi kirkastui selvästi. Myös hankkeessa rakennettu uimaranta on ollut joka kesä ahkerassa käytössä.