Juttuja tehdessä törmää usein ammattivalittajiin. Niin Alavudella, Ähtärissä kuin Kuortaneellakin monet hankkeet seisovat Vaasan hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten takia. Esimerkiksi käyvät Alavuden yläkoulun laajennus, Alavuden palvelutalon rakennuslupa ja Ähtärissä Mesikämmenen laajennuksen lainantakaus.
Kolmea esimerkkiä yhdistää se, että valitukset on tehty sellaisen kuntalaisen taholta, joka tehtailee valituksia liukuhihnalla. Vaikka valitukset useimmiten hylätään, ne kuormittavat niin kunnan kuin hallinto-oikeuden työntekijöitä. Hylätyistä valituksista voi valittaa vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja usein valittaja niin toimiikin.
Onko oikein, että yksi ihminen voi jarruttaa kehitystä kunnassa ja aiheuttaa siten kunnalle ja valtiolle muhkean lisälaskun?
Valitusoikeus kuuluu demokratiaan, eikä sitä saa poistaa. Valtaosa kansalaisista tekee valituksen, kun huomaa epäoikeudenmukaisuutta tai virheen päätöksenteossa. Se on oikein.
Se ei ole oikein, että valituksilla tehdään kiusaa ja vaikeutetaan muiden kuntalaisten elämää. Esimerkiksi Alavudella olisi huutava tarve uudelle palvelutalolle, mutta rakentaminen viivästyy valituksen takia.
Voisiko jatkossa olla, että vuotuisten valitusten määrää rajattaisiin vaikkapa kolmeen? Voisiko valittaminen muuttua maksulliseksi? Tai voisiko valittaja saada merkittävän maksun maksettavakseen, jos oikeus katsoo valituksen aiheettomaksi?
Punkalaitumen kunta on tehnyt tutkintapyynnön Alavudellakin useita valituksia tehneestä Börje Heikkilästä. Aamulehti uutisio, että Heikkilä on vaatinut kunnalta 25 000 euron sovintosummaa, ja mikäli kunta ei maksa, Heikkilä on uhannut valittaa kaikista kunnan päätöksistä. Laissa on paha porsaanreikä, jos ammattivalittamista ei saada kuriin.