Vil­je­li­jöil­le huonoin kesä mies­muis­tiin

Ei ihan katastrofi, mutta ei paljon muutakaan. Näin kuvaavat alueen viljelijät kesän satotoiveitaan. Paljon riippuu loppukesän säistä.

– Hyvin haasteellinen kesä on kelien puolesta ollut, summaa töysäläinen maanviljelijä Sami Pennala. – Tästä ei enää puutu kuin että siemen itäisi tähkään, hän naurahtaa.

Varsinkin ohran kasvu on ollut paikoittain hyvinkin heikkoa ja oraat ovat kasvaneet epätasaisesti. Ohra on herkkää märkyydelle, mikä aiheuttaa kellastumista.

Ensimmäiset kylvöt tuottavat parhaiten

Säilörehun osalta tilanne on parempi. – Senkin osalta jäätiin ehkä vähän keskivertovuodesta. Nurmelle märkyydestä ei ole haittaa, kunhan ei hallaa ole ja korjuuhetkellä on poutaa.

Vaihtelut eri peltolohkojen välillä ovat tänä vuonna olleet suuria.

– Ensimmäiset kylvökset näyttävät tuottavan parhaimman sadon. Maa oli toukokuun puolivälin tienoilla suhteellisen kuivaa. Muutamaa päivää myöhemmin oli jo märkää ja kelitkin viilenivät. Sen jälkeen kylvetyillä peltoaloilla kasvu onkin ollut huomattavasti heikompaa.

Kylvöaikaan olisi kaivattu poutaa

Viljelijöiden toiveista huolimatta sää on pysynyt viileänä ja sateisena. Poutaa on riittänyt vain yksittäisille päiville, enimmillään aurinko on paistanut muutamana päivänä peräkkäin. Kylvöjen onnistumiseksi olisi tarvittu selvästi pitempiä poutajaksoja.

– En minäkään toista näin huonoa vuotta muista. Kasvustot ovat tosi vaihtelevia maalajista riippuen, toteaa maanviljelijä Pekka Koivula, jonka pelloilla Sulkavankylässä kasvaa ohraa ja kauraa. Tilalla on myös turvetuotantoa.

– Turpeesta olen saanut kerättyä arviolta kolmanneksen tavoitteesta. Joka päivä sitä pitää yrittää nostaa, kun ei sada. Elokuu voi vielä jotain pelastaa, jos on poutaa eikä isompia sateita enää tule.

Perunastakaan ei saada huippusatoa

Koleasta säästä on ollut haittaa myös perunapelloilla. Kuortanelaisen perunanviljelijän Janne Laitilan mukaan huippusatoa ei tänä vuonna saada. – Mukulamäärät ovat jäämässä pieniksi. Vettä tarvittaisiin jatkossa sopivasti, mutta ei liikaa, hän tietää.

Laitilan pelloilla kasvaa enimmäkseen teollisuusperunaa. Viljelypinta-alaa on kaikkiaan 20 hehtaaria. Myös varhaisperunaa istutettiin jonkin verran ja sen nosto on jo aloitettu.

– Kylmyys ja sade ovat pahasta perunallekin. Lämpöä sekin vaatisi, varsinkin alkuvaiheessa.

Pollarinkylässä heinää seipäille

Alavuden Pollarinkylässä Konstantien varteen on noussut satoja heinäseipäitä. Janne Kujalan ja Tuomas Myllykosken tarkoituksena oli laittaa seipäille yhteensä kolme hehtaaria kuivaa heinää. – Tämä on tällainen pakkotyö, kun heinäpoutia ei ole tullut.

Seipäille laitettiin Kujalan tuvan takana oleva, vajaan hehtaarin pala. Miehet saivat urakkaan avukseen ahkeria talkoolaisia.

– Kiitos kuuluu kökkäväelle. Yksin oltaisiin vasta kolmannessa rivissä.

Ilmoita asiavirheestä