Vihreä maa kaikkensa antaa, kasvu tuulessa leijuu.
Henkäyskin kuuluu.
Hiljainen ilta,
pehmeän lämmin,
iltaruskon purppura
laskeutuu,
järvi rauhaan tyyntyy.
Riippakoivun oksat,
vihreät, hennot,
kohti maata kuroo.
Taivas sininen
pilvenhattarat leijuu.
Hiljaisuuden herkkä ääni
– vain lintujen laulu.
Oi elämä – kesä, sinä
helmassasi lapsiasi kannat.
Niin suuri, lämmin,
on kehtosi maa.
Ei elämässä kauniimpaa.
Elli Halttunen Ähtäri