Diabeteksen hoidossa on verensokeriarvojen mittaus tärkeä osa omahoitoa. Mitattujen arvojen perusteella diabeetikko määrittelee aterialla tai välipalalla tarvittavan hiilihydraattimäärän ja tarvittavan insuliinimäärän sekä suunnittelee esim. liikunnan vaikutuksen tarvittavaan energiamäärään. Luotettava verensokeriarvo on kaiken perusta.
Verensokerimittareita on markkinoilla paljon. Mittareiden luotettavuus ja tarkkuus vaihtelevat. Diabetesliitto teki asiasta mittavan selvitystyön keväällä 2014. Aineistoa kerättiin eri puolilta Suomea: paikallisilta diabetesyhdistyksiltä, diabeteshoitajilta, hankintapäätöksiin osallistuvilta virkamiehiltä sekä tarvikkeiden maahantuojilta.
Moitteita tuli niin mittareista kuin hoitovälineistäkin. Huonolaatuiset neulat katkeilevat, juuttuvat ihoon kiinni ja aiheuttavat lapsille pistoskammoa, virheelliset verensokeriarvot voivat aiheuttaa jopa hengenvaaralliseen tilaan joutumisen jne. Hoitovälineet ovat tärkeä osa jokapäiväistä hoitoa. Selvitystyön tuloksien avulla Diabetesliitto voi vaikuttaa kilpailuttajiin eli hankintapäätöksiä tekeviin virkamiehiin.
Keväällä 2013 julkaistiin uusi tarkkuusstandardi verensokerimittareille. Edellinen oli vuodelta 2003. Uuden standardin tarkoituksena on varmistaa, että kaikki verensokerimittarit ovat luotettavia ja tarkkoja niin ammattikäytössä kuin diabeetikon omissa mittauksissa.
Hoitosuositukset ovat tiukentuneet ja uudet joustavat hoitomuodot vaativat entistä tarkempia mittaustuloksia. Luotettava verensokerimittari on siis välttämätön. Viimeistään vuonna 2016 kaikkien verensokerimittareiden pitää täyttää uudet vaatimukset. Uudessa ISO-standardissa on tiukennettu vaatimuksia tarkkuuden suhteen. Nyt vaaditaan + 15 % tarkkuus referenssimenetelmään, kun aikaisemmin vaadittiin + 20 %.
Halpoja, heikkolaatuisia mittareita hankkineille sairaanhoitopiireille uudet laatuvaatimukset tietävät lisäkustannuksia.
Ensiarvoisen tärkeää olisi ottaa diabeetikot mukaan hankintapäätöksien suunnitteluun. Hoitotarvikkeiden soveltuvuus kohderyhmälle on huomioitava. Välineiden ja tarvikkeiden koekäyttö diabeetikoilla tulisi olla osana hankintaprosessia. Hankintalaki ei kiellä tällaista toimintaa.
Hyvä potilas–diabeteshoitaja–lääkäri -ketju on kaikkien etu. Laadukkaat hoitovälineet ovat tärkein onnistumisen edellytys. Hyvä hoitotasapaino motivoi huolehtimaan sairauden hoidosta entistä paremmin.
Virpi Kanth, puheenjohtaja
Ähtärinjärven Diabetesyhdistys ry