Tilastokeskuksen syntyvyystilastot kertovat karua kieltä Kuusiokuntien väestökehityksestä. Kun verrataan vuosia 1987 ja 2007, on syntyneiden määrä pudonnut Alavudella noin 40 prosenttia. Luku on likimain sama myös Ähtärissä ja Kuortaneella.
Vielä 30 vuotta sitten yhdessä ikäluokassa oli Alavudella lähes 200 lasta, Kuortaneella yli 50 ja Ähtärissä 100. Nyt luvut ovat lähes puolittuneet. Toki lähivuosillekin on osunut muutamia suurempia ikäryhmiä, mutta se ei muuta kokonaiskuvaa syntyneiden määrän rajusta laskusta.
Ilmiö on Suomen laajuinen ja syitä on monia: lapsia hankitaan yhä myöhemmin, kumppanin löytäminen on haastavaa, työelämän vaatimukset kiristyvät, talous on epävarmaa ja moni on vapaaehtoisesti lapseton. 30 vuodessa Suomessa syntyneiden määrä on pienentynyt noin 10 prosenttia.
Tilastot pistävät miettimään, kuinka laajaa koulu- ja päiväkotiverkostoa kunnissa enää jatkossa tarvitaan.
Esimerkiksi käy Kuortane, jossa toimii edelleen neljä alakoulua. Viimeiset neljä vuotta Kuortaneelle on syntynyt vuosittain noin 25 lasta. Tuon kokoiselle ikäryhmälle riittää helposti yksi koulu. Toki kyläkoulut tarjoavat lapsille turvallisen ympäristön, ja niissä on kyläläisille muutakin toimintaa, mutta puhtaasti lapsilukua katsottaessa kouluverkossa on tiivistämisen varaa reippaasti.
Jos kouluja ei haluta ryhtyä karsimaan, on kunnissa mietittävä ankarasti, miten nuoria perheitä saisi houkuteltua paikkakunnalle. Oman kokemukseni perusteella tärkein asuinpaikkakunnan valintaan vaikuttava tekijä on työpaikka.
Siksi yritysten tukeminen on parasta, mitä kunta voi tehdä lapsiluvun kasvattamiseksi. Jos uusia yrityksiä perustetaan ja olemassa olevia laajennetaan, syntyy nuoria houkuttelevia työpaikkoja.