Eletään sitä aikaa, jolloin kaamosväsymys vaihtuu kevätväsymykseksi, vai kuinka?
Pimeän talven väsymyksen ymmärtää, mutta joka kevät sitä pähkäilee, mikä keväisessä valossa oikein väsyttää.
Jotkut asiantuntijat ovat sanoneet, että kyse on samasta asiasta. Se vain ilmenee eri tavalla. Paljon on kiinni siitä, mitä näkee. Jos kevätaurinko näyttäytyy vain likaisina ikkunoina, voisi olla hyväksi katsoa muualle. Toiset hohkaavat intoa, kun lumi ja routa sulavat pihasta ja pääsevät kukkapenkkiä mylläämään. Toisille keväinen pihamaa merkitsee vain paineita siitä, että loputon puutarhan hoitourakka taas alkaa.
Kävinpä jälleen kevään merkiksi hakukoneella tutkailemassa, olisivatko viisaat löytäneet uusia konsteja väsymyksen torjuntaan. Löytyihän sieltä apua ja neuvoja, mutta ei juuri mitään uutta ja mullistavaa. Niin kuin oletinkin, perusasioista kannattaa edelleen huolehtia.
Ensimmäiseksi lääkkeeksi kaikki tarjoavat riittävää unta. Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä 6-9 tuntiin yössä. Kevään lisääntyvä valo voi sotkea unirytmiä. Oman lisänsä soppaan heittää vielä kesäaikaan siirtyminen maaliskuun lopulla, jolloin illat ovat valoisia entistä pidempään. Apu voi löytyä pimennysverhosta makuuhuoneen ikkunassa.
Riittävän unen lisäksi muistutetaan liikunnasta ja monipuolisesta ruoasta. Tarvitaan vitamiineja, hyviä rasvahappoja, kivennäis- ja hivenaineita. Mitä värikkäämpänä lautasesi hehkuu tuoreista vihanneksista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä, sitä enemmän siinä on piristystä tarjolla.
Miten sitä jaksaa lenkille, kun muutenkin väsyttää? Kokemuksesta voin silti suositella. Pienikin lenkki ulkoilmassa tuulettaa kroppaa ja piristää mieltä.
Kaikki loppuu aikanaan, kevätväsymyskin. Kevään jälkeen tulee kesä.
Ei kai kukaan sentään kesäväsymystä ole potenut!
Eeva-Liisa Kulju