Tapahtui Alavudella lauantaina 18.6.2016:
Lähes 100-vuotias äitini kotiutettiin maanantaina 13.6. terveyskeskuksen vuodeosastolta, jossa oli korkean verenpaineen takia kaksi viikkoa. aloitettiin uusi lääkekokeilu, jota jatkettiin kotihoidossa.
Teimme sopimuksen kotihoidon kanssa, että he kävisivät viisi kertaa päivässä ja yökkö kerran yöllä. Asia piti olla kunnossa. Itse olin maanantain ja yön äidin kanssa. Tiistaina alkoivat kotihoidon käynnit. Silloinkin olin vielä usein paikalla totuttelun merkeissä.
Jo viidentenä päivänä alkoi tökkiä! Äitini soitti hätääntyneenä yhdeksän aikaan lauantaiaamuna. Kukaan ei ollut tullut antamaan aamupalaa eikä lääkkeitä (päivän pääannosta kuusi tablettia kerralla). Kiireellä riensin äidin luo. Hän sanoi ottaneensa lääkkeet itse. Onneksi oli ottanut oikein!
Vietin koko päivän äidin luona hoitaen kotihoidon tehtäviä: aamupala, lounas, iltapäiväkahvi ja verenpaineen mittaus. Ketään ei tullut koko päivänä.
Kello 17 tuli hoitoihminen. Hän ihmetteli, mistä tällainen erehdys. Niin, sitä minäkin ihmettelin! Miksi unohdetaan käynnit vanhuksen luona?
Onneksi vältyimme pahimmalta, sillä seuraukset olisivat saattaneet olla todella vakavat. Onneksi äitini osasi olla omatoiminen ja minä tavoitettavissa.
Katson, että pelkkä pahoittelu ei auta. Kyseessä oli törkeä heitteillejättö ja virkavirhe. Kuinkahan moni vanhus kuoleen kotiinsa tällaisen unohduksen vuoksi?
Olen ihminen, joka ei lakaise ongelmia ”maton alle”. Siksi teinkin kirjallisen valituksen asiasta.
Orvokki, Alavus