Suomen valtio velkaantuu hurjaa vauhtia. Menoja ovat aiheuttaneet aikaisemmin korona ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa.
Nyt velkataakkaa kiihdyttävät raskas julkinen sektori, hyvinvointialueiden käynnistäminen ja ehkä osaltaan myös vaalien läheisyys.
Ekonomistit ovat erimielisiä siitä, onko velkaa jo liikaa vai voiko sitä edelleen kasvattaa.
Toisistaan poikkeaviin lopputuloksiin päädytään erilaisista lähtökohdista, eli riippuen siitä, mihin maihin Suomea verrataan tai miten julkisen talouden vaikutus bkt:hen lasketaan. Ilman syvällisempää rahamaailman tuntemustakin on kuitenkin selvää, että Suomen vuosittaisen talouden menot ylittävät tulot reilusti ja alijäämän kattamiseksi otetaan uutta velkaa.
Seuraavalla hallituksella on paljon töitä tehtävänään, sillä julkista taloutta on saatava tasapainoon välttääksemme yritysten verotuksen kiristymisen ja veroluonteisten maksujen lisääntymisen. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvaa yritysten voidessa hyvin, jolloin työllisyysaste samalla nousee.
Hallintohimmeleiden purkaminen on osa julkisen talouden vahvistamista, jolloin samalla yksinkertaistetaan prosesseja ja edistetään asioiden tehokkaampaa käsittelyä.
Suomessa on potentiaalia palata takaisin talouskasvun uralle, mutta se vaatii jämäköitä toimia niin julkiselta puolelta, työmarkkinajärjestöiltä kuin myös yrityksiltä rohkeutta kasvaa ja investoida uskoen tulevaa.
Työmarkkinoiden kokonaisuutta tulee uudistaa lainsäädännön avulla, jos ja kun työmarkkinajärjestöt eivät merkittäviin uudistuksiin kykene.
Seuraavalla hallituksella on siis paljon töitä tehtävänään. Meillä itsellämme on ratkaisun avaimet käsissämme.
Tomi Kohtanen
toimitusjohtaja
Etelä-Pohjanmaan kauppakamari