Kun väki vähenee, niin pidot paranee, kuuluu vanha sanonta, mutta kuntatalouden suhteen se ei kylläkään päde. Päinvastoin: väen väheneminen aiheuttaa päättäjille harmaita hiuksia.
Alkuviikon pääuutisia on ollut Aluekehityksen konsulttitoimiston MDI:n julkaisema väestöennuste, joka kertoo alueellisten erojen kasvavan maassamme entisestään.
Luonnollinen väestönkasvu, eli syntyvien ja kuolleiden suhde, on jo tällä hetkellä noin 10 000 henkeä miinuksella. Ennustejakson loppupuolella epäsuhta tulee olemaan jo noin 20 000 henkeä.
Kaikille eri malleille yhteistä on, että työikäisten määrä lähtee laskuun 2040-luvulla samalla kun yli 84-vuotiaiden osuus kasvaa. Vielä 2020-luvulla maahanmuutto on riittänyt kääntämään työikäisten määrän kasvuun.
Etelä-Pohjanmaan maakunnan väkiluku on pienentynyt vuosien 2010 ja 2024 välillä 8 540 henkilöllä. Ennusteessa maakunnan väkiluku tulee pienentymään vuoteen 2050 mennessä 16,9 prosentilla. Naapurimaakunta Pohjanmaan luku näyttää paremmalta, se osoittaa vain 5,1 prosenttia miinusta.
Alueelliset erot ovat suuria. Esimerkiksi maakunnan keskuskaupungin Seinäjoen väkimäärän ennustetaan pienenevän ainoastaan 1,8 prosentilla. Toisessa ääripäässä Soini on menettämässä vuoteen 2050 mennessä jopa 46,9 prosenttia asukkaistaan.
Merkille pantavaa on, että myös keskisuurten kaupunkien vetovoima hiipuu. Miten pikkukaupungit voisivat kasvattaa vetovoimaansa?
Avainkysymys tähän on kuntajohtajien mukaan elinvoima. Jos on töitä, niin ihmiset pysyvät ja muuttavatkin paikkakunnalle. Yrityksille on luotava hyvät edellytykset ja olosuhteet. Tämän viikon lehdestä löytyy ainakin pari rohkaisevaa esimerkkiä alueemme kunnista.