Tilaajalle

Pitkäaikaista aktiivisuutta, kestäviä energiaratkaisuja ja sitkeyttä – Kätkänjoki on Vuoden eteläpohjalainen kylä

Vuoden 2021 eteläpohjalainen kylä on Alavuden Kätkänjoki. Eteläpohjalaiset Kylät ry:n hallitus julkisti valintansa yhdistyksen syyskokouksessa Ylistaron Kainastolla tänään sunnuntaina.

Yhdistys painotti valinnassaan erityisesti kylän pitkäaikaista aktiivisuutta, kestäviä energiaratkaisuja ja kyläläisten palveluja.

–Kätkänjoki on eteenpäin pyrkivä, kehittyvä kylä, jossa tehdään monipuolisesti työtä kyläläisten hyväksi, kiitteli puheenjohtaja Heikki Korkealaakso.

Kylä tarjoaa asukkailleen hyvät harrastusmahdollisuudet ja viihtyisiä virkistyskohteita. Yhteistyö kylässä toimivien yhdistysten kesken on saumatonta ja kaikkia hyödyttävää.

Erityismaininnan saa kylän sitkeys: uutta tietä on yritetty saada 40 vuoden ajan ja nyt se on viimein toteutunut!

Noin 60 talouden kylä

Kätkänjoen kylä sijaitsee perinteisessä maalaismaisemassa lähellä Kuortaneen rajaa noin 15 kilometriä Alavuden keskustasta. Kylässä on asukkaita noin 150 ja talouksia noin 60 kappaletta.

Kätkänjoen kyläseura on aloittanut toimintansa vuonna 1949 Kätkänjoen maamiesseurana. Maamiesseura rakensi kylälle viljankuivaajan, hankki maatalouskoneita ja järjesti maamiesiltoja.

Vähitellen maamiesseurat ovat muuttuneet kyläseuroiksi. Myös Kätkänjoella kylätoimikunta ja maamiesseura yhdistyivät Kätkänjoen kyläseuraksi.

Kätkänjoen kyläseura on toiminut aktiivisesti. Ensimmäisiä hankkeita oli 1985 pururadan tekeminen, jossa pidettiin myös hiihtokilpailuja. Kätkänjoen uittomiesten muistomerkki pystytettiin vuonna 1986.

Ensimmäisiä EU-hankkeita tehtiin vuonna 1996, kun kyläseura kunnosti luontopolun ja hiihtoreitin Rantatöysän koululle ja teki Sarvijärvelle laavun.

Jääkiekkokaukalo kylälle tehtiin EU-hankkeella vuonna 2000.

Kyläkoulusta tuli kylätalo

Kätkänjoen koulu ostettiin vuonna 2002 Kätkänjoen kylätaloksi. Koulu maksoi kyläseuralle 50000 markkaa.

Kylätaloon tehtiin heti ensimmäinen energiaremontti: öljy vaihdettiin pellettilämmitykseen ja huoneita korjattiin.

Kylätalo on kyläläisten yhteinen kokoontumis- ja harrastepaikka. Siellä on kahviotilojen ja salin lisäksi kuntosali.

Pihapiirissä on kaikkien käytössä kota, valaistu pururata sekä ratsastuskenttä esteineen.

Talvella on luistelukenttä ja valaistu latu ja kesällä kylän oma uimapaikka. Lisäksi kylätalolla järjestetään jumppaa eri-ikäisille.

Kylätalon ratsastuskentälle hankittiin uudet estekalusteet vuonna 2016. Defibrillaattori hankittiin vuonna 2018.

Kesäteatteri on kylän vahvuus

Kylässä on oma näytelmäpiiri ja esitykset ovat kesäisin kylätalon pihassa. Kesäteatteria käydään katsomassa laajalta alueelta.

Oma teatteri on toiminut kylällä 16 vuotta ja kesällä 2020 näytelmää kävi katsomassa noin 1500 ihmistä.

Kylä panostaa jokavuotiseen kesäteatteritoimintaan ja se on ehdottomasti kylän vahvuus.

Kylä on myös digitalisoitunut vuosien aikana: kylälle vedettiin valokuitu jo vuonna 2002. Soneran gsm-masto pystytettiin kyläseuran aloitteesta vuonna 2010.

Vesistöhankkeilla viihtyisyyttä

Vuosina 2004–2009 ruopattiin kolmessa eri EU-hankkeessa ensin Hangasrimpi ja sen jälkeen Kortesrimpi. Hankkeet olivat kyläseuralle mittavia.

Hankkeet tehtiin yhteistyössä elyn ja kaupungin kanssa. Kortesrimmistä ruopattiin 100000 kuutiota ja Hangasrimmistä 40000 kuutiota maata – yhteensä 8 hehtaaria. Hankkeiden kustannusarvio oli 150000 euroa ja ne saivat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoituksen.

Hangasrimmin kalastus- ja uimapaikka on mukava kokonaisuus keskellä idyllistä peltoaukeaa. Rannassa on laituri, pieni makkaranpaistopaikka ja rakennus, jossa on pukukopit ja sauna kyläläisten vapaassa käytössä. Järvestä voi kalastaa istutettua kirjolohta.

Lapuanjokeen laskevasta Salonjoesta tehtiin purojen kunnostuksen pilottikohde. Hankkeessa tehtiin noin 200 000 euroa maksaneet kunnostustyöt, joiden tarkoituksena oli ennallistaa puron pohjaa ja palauttaa taimenkanta.

Joen virkistyskäyttöön on tehty kaksi kotaa ja esteetön kalastuspaikka. Kosken kunnostushanke oli vuonna 2011. Samana vuonna tehtiin Leppikkoluhdan laavu ja luontopolku.

Kestäviä energiaratkaisuja

Kyläseuran kuivaaja laajennettiin ja koneet uusittiin kokonaan 2010.

Kylätalon toinen energiaremontti toteutettiin 2014, jolloin kylätaloon hankittiin ilmalämpöpumput ja korjattiin kylätalon ulkosaunatila.

Saunatilasta tehtiin metsästysseuralle kokoontumistila.

Metsästysseura teki kylätalon ulkorakennukseen lahtivajan vuonna 2015.

Vuonna 2016 asennettiin ensimmäiset aurinkopaneelit ulkorakennuksen katolle.

Kätkänjoen kylätalo siirtyi aurinkosähkön käyttöön vuonna 2017 ja maalämpöön syyskuussa 2020.

Molempiin hankkeisiin saatiin rahoitus Kuudestaan ry:ltä.

Suunnitelmissa on myös biokaasuhanke sekä aurinkopaneelien lisääminen kylätalon katolle.

Komea pikitie sinnikkyydellä

Kätkänjoen uusi pikitie valmistui syksyllä 2021. Tietä on yritetty kunnostaa jo 40 vuotta ja eduskunnassa tehtiin peräti 17 aloitetta Kätkänjoen tien korjaamiseksi.

Hanke oli reilun 500 000 euron arvoinen.

Nyt kylä on helppo saavuttaa uutta komeaa pikitietä pitkin.

Kylän sinnikkyys ei tietenkään pääty tähän: 3,5 kilometrin mittaiseen uuteen tiepäällysteeseen haetaan jatkoa Kuortaneen suuntaan.