Tilaajalle

”Iso yritys tarjoaa leveämmät hartiat palvelujen kehittämiseen”- Vaahteramäki on toiminut Alavudella 10 vuotta

Yksityinen lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki on toiminut Alavuden Asemalla kymmenen vuotta. Puolitoista vuotta sitten se siirtyi yrityskaupassa isolle, kotimaiselle lastensuojelualan yritykselle Sospro Oy:lle, jolla on kaikkiaan 34 palveluyksikköä eri puolilla Suomea ja henkilöstöä 300.

Toiminnanjohtaja Elina Anttila-Varpulan mukaan tämä on tarjonnut Vaahteramäelle entistä leveämmät hartiat palvelujen kehittämiseen lasten ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaamaan.

Vaahteramäki pitää sisällään kaksi Alavudella toimivaa lastenkotia, perhekuntoutus- ja itsenäistyvien nuorten tukipalveluita tuottavan yksikön sekä viisi vuotta toimineen Lukkarilan 7-paikkaisen lastenkodin Peräseinäjoella.

Asemalla toimii kaksi 7-paikkaista, 12–17-vuotiaille, huostaanotetuille tai avohuollon tukitoimenpiteinä sijoitetuille lapsille tarkoitettua lastenkotia, jotka ovat profiloituneet neuropsykiatrisesti oireileviin nuoriin ja niissä on moniammatillinen henkilökunta. Samassa pihapiirissä toimii Alavuden sivistystoimen alainen jopo-luokka, jossa voi peruskoulua suorittaa joustavasti.

Asiakkaat ovat pääosin Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta.

Samassa yhteydessä on myös tukiasuntoja, joilla voidaan tukea aikuistuvaa nuorta itsenäistymisessä 25-vuotiaaksi saakka.

Avopalveluiden johtaja Anna Vuori nostaa esiin perhekuntoutuksen.

– Perhettä voidaan tukea siinä vaiheessa, kun lapsi on sijoitettu, mutta myös jo ennaltaehkäisevästi.

Ympäristöönsä Vaahteramäki on kotiutunut Anttila-Varpulan mukaan hyvin. Naapureiden rajoja kunnioitetaan.

Sospron toimitusjohtaja Teemu Annala korostaa johtamiskulttuurin merkitystä lastensuojeluyrityksessä.

–Pyrkimyksemme on kehittää paikallista johtajuutta. Jokaisella paikallisella työryhmällämme on johtajansa, mutta haemme johtajuutta myös työvuoroihin. Uskon, että kokemus sitoutumisesta ja työn hallinnasta vaikuttaa jaksamiseen ja työviihtyvyyteen, mikä näkyy lasten arjessa.

Hänestä on hyvä, että lastensuojelun asiakkuudesta puhuminen on arkipäiväistynyt. Ongelmia tunnistetaan ja niihin puututaan entistä aikaisemmin.

Pienin askelin oikeaan suuntaan

Kuntoutusjohtaja Matti Kaupin mukaan kasvattaminen vaatii rohkeutta, johon työryhmää tarvitaan.

–Ohjaajan on ansaittava lapsen luottamus ja osoitettava kiinnostuksensa häntä kohtaan. Lastenkodissa luottamuksen perusta syntyy arjen ennustettavuudesta. Hyvän, myös yrittämisen ja sinnittelyn, näkeminen lapsessa on tärkeää. Pienin askelin oikeaan suuntaan. Keskustelu voi havahduttaa nuoren itsensä miettimään käyttäytymisensä vaikutuksia ja luomaan itselleen tavoitteita.

Kun puhutaan nuorten haasteista ja muutoksen tuuliin vastaamisesta, pitäisi Elina Anttila-Varpulan mielestä aina miettiä, mikä on minkäkin ilmiön taustalla.

Nyt keskustellaan paljon siitä, että lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa kännykällään. Ilmiö on tuttu Vaahteramäessäkin.

– Lastensuojelulain muutoksen myötä puhelinta ei noin vain napatakaan lapselta pois, toteaa Anttila-Varpula.

–Keskustelemme nuorten kanssa siitä, milloin kännykän käyttö on sopivaa ja milloin se häiritsee. Ohjaaja pitää tuntosarvensa herkkinä ja huomaa asioita. Erityistoimiin ryhdytään, jos puhelin esimerkiksi vaarantaa lapsen riittävän yöunen.

Matti Kaupin mielestä kännykän kieltäminen ei ole paras tapa.

–Parempi on houkutella yksi lapsi kerrallaan tekemään välillä jotain muuta.

Eeva-Liisa Kulju