Historian kohinaa töysäläisittäin

Millaisia ovat kotiseutusi ihmiset? Miten kuvailisit kotiseutuasi sellaiselle, joka ei sitä entuudestaan tunne? Mitkä ovat sinulle tärkeitä tarinoita?

Muun muassa tällaisia virikkeitä saivat pohdittavakseen ne 79 töysäläistä, jotka osallistuivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kotiseututyöpajoihin kuluneen kahden vuoden aikana.

– Kysymykset ovat osa Kotiseudun historiaa narratiiveina eli Kohina-hankkeen tiedonhankintaa, kertoo projektipäällikkö Katja Rinne-Koski.

Hankkeessa kerättiin töysäläisten kotiseutukokemuksia ja selvitettiin, millainen on heidän kotiseutukokemuksensa: mistä aineksista se koostuu ja mitkä tekijät erottavat sen lähiseuduista. Vastausta haettiin myös siihen, miten ja miksi kotiseutu on tällaiseksi kehittynyt.

Kymmenen keskustelutilaisuutta

Töysäläisten kotiseutukokemuksia selvitettiin kymmenessä keskustelutilaisuudessa, joita järjestettiin eri asukasryhmien kanssa eri puolilla Töysää.

Keskustelujen lisäksi aineistoa luotiin kirjoitustehtävillä sekä internetin kautta toteutetulla paikkatietokyselyllä, johon saatiin sata vastausta.

– Kohina-hanke jatkaa Ruralia-instituutissa aloitettua kotiseutututkimusten sarjaa, tällä kertaa ajallisella painotuksella, kertoo aluehistorian ja kulttuuriperinnön tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto.

– Töysäläisten kotiseutukokemuksista saatiin runsaasti ja monipuolista tietoa. Huomiota saavat muun muassa tapahtumat, muistot, kertomukset, perinteet, odotukset, muutokset, muistin paikat ja nostalgia, luettelee Riukulehto.

Aineistonkeruun tuloksista kerrotaan tarkemmin Ruralia-instituutin Raportteja-sarjan julkaisussa Historian kohinaa Töysästä. Raportti julkistettiin perjantaina Töysä-talolla.

Hanketta ovat rahoittaneet Töysä-Seura, Töysän Säästöpankkisäätiö ja Kuudestaan ry Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.