Ähtärin eläinpuistossa asustavien jättiläispandojen Lumin ja Pyryn tulevaisuudesta ei vielä saatu selvyyttä.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallitus on päättänyt, että jättiläispandoja Lumia ja Pyryä koskeva, lajiensuojelusopimukseen liittyvä päätös siirtyy yhtiöstä riippumattomista syistä.
Neuvotteluja eri osapuolten kanssa jatketaan asiassa, yhtiö tiedottaa.
Lumin ja Pyryn jatkosta tehdään kuitenkin päätös lähikuukausina. Eläinpuiston hallitus odottaa eri osapuolten lopullista kannanottoa.
– Suomalainen virkatyöryhmä selvittää edelleen pandojen tilannetta. Koska asiaa valmistelevia osapuolia on useita, tulee yhteisen kannan muodostamiselle antaa vielä aikaa, Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen toteaa.
– Kokonaisuuden keskeneräisyyden ja monitahoisuuden vuoksi emme voi ottaa asiaan vielä tämän enempää kantaa. Odotamme työryhmän näkemystä, jonka jälkeen pystymme vasta tekemään oman lopullisen päätöksemme.
Melkein tasan kuukausi sitten, perjantaina 27. tammikuuta, eläinpuiston hallitus ilmoitti päätöksestään aloittaa valmistelut Lumin ja Pyryn palauttamiseksi Kiinaan.
Sivonen totesi tuolloin, että päätös ”mahdollisesta pandojen palauttamisesta” tehdään eläinpuiston seuraavassa hallituksen kokouksessa, 28. helmikuuta.

Alkuvuodesta julkisuudessa oli jo tieto, että esityksenä valtion tämän vuoden lisätalousarvioon olisi viisi miljoonaa euroa pandojen ylläpitoon ja lajiensuojelun toteuttamiseen.
Puheena oleva summa pieneni sittemmin kolmeen miljoonan euroon, kunnes lopulta, rahan sijasta, maa- ja metsätalousministeriö päätti asettaa panda-asiaa pohtimaan virkatyöryhmän.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
"Työryhmä työssä huhtikuulle asti"
Virkatyöryhmä on asetettu 7. helmikuuta, ja työryhmän toimikaudeksi on määritelty aika asettamispäivästä aina tiistaihin 28. helmikuuta saakka.
Työryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo, että työryhmä ei ole saanut työtään valmiiksi toimikauden kuluessa.
– On useitakin syitä, miksi tämä työ ei päätykään vielä tänä tiistaina. Virkamiehillä on ollut ansaitusti hiihtolomia. Lisäksi valtiontukikuviot, myös EU-näkökulma huomioon ottaen, ovat sen verran monimutkaiset, että halusin työryhmän tekevän työnsä kerralla kunnolla, hän perustelee.
– Asiat selvitetään niin, ettei niihin enää tarvitse palata. Sitten on kaikki vaihtoehdot käyty läpi ja kirjattu ne niin selväksi, että poliittinen päättäjä voi tehdä päätöksensä, mikä se sitten onkin.
Virkatyöryhmän tehtävänä on selvittää edellytyksiä Ähtärin eläinpuistossa vuokralla olevien jättiläispandojen jatkolle.
Husu-Kallio täsmentää, että virkamiespäätöksellä työryhmä on saanut kuukauden verran lisää aikaa työlleen.
– Sinne huhtikuun puolelle asti. Ministeri on kuitenkin tästä tietoinen, ja olen hänen kanssaan tämän asian käynyt tiistaina läpi.
Maa- ja metsätalousministerinä toimii kauhavalainen Antti Kurvinen (kesk.).

Husu-Kallio muistuttaa, että poliittista päätöstä panda-asiassa ei nyt pystytä tekemään, sillä käytännössä eduskunta päättää työnsä perjantaina.
– Muutamalla lisäviikolla ei siten ole meidän kannaltamme mitään merkitystä, sillä nyt ei ole mitään mahdollisuuksia lisäbudjetin tekemiseen tai momenttimuutoksiin.
Hän näkee, että tiistaina kokoontuneella eläinpuisto-osakeyhtiön hallituksella on oma velvollisuutensa käydä asioita läpi ja päivittää omat aikataulunsa.
– He ovat myös tietoisia meidän työryhmämme työstä: olen viestittänyt osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, että meidän työmme ei tule vielä valmiiksi. Yhtiön hallitus tekee tiistaina itsenäisesti omat päätöksensä, ja se on hyvä niin.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Sopimukset tehty keväällä 2017
Virkatyöryhmän asettamispäätöksessä kerrataan panda-asian taustaa.
Taustoituksessa on toteamus, että kahden jättiläispandan saamisen Ähtärin eläinpuistoon alkuvuodesta 2018 mahdollistivat tutkimus- ja suojelusopimukset. Nämä sopimukset on allekirjoitettu 5. huhtikuuta 2017 ja sopimuksia on kaksi.

Toinen niistä on yhteisymmärryspöytäkirja Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan metsähallinnon välillä. Jälkimmäinen taho eli State forestry administration on nykyään State forestry and grassland administration eli SFGA.
Toinen sopimus koskee pandoihin liittyvää tutkimus- ja suojeluyhteistyösä Ähtärin Eläinpuisto Oy:n ja Kiinan luonnonsuojeluliiton eli China wildlife conservation associationin välillä. Maa- ja metsätalousministeriön ja SFGA:n välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa on sovittu yhteistyön tavoitteista ja sisällöstä.
Niin ikään virkatyöryhmän asettamispäätöksen taustoituksena on toteamus, että Ähtärin eläinpuistosta saatujen tietojen mukaan jättilaispandojen eläintarhatoiminnassa on taloudellisia ongelmia.
Yhtä lailla tietoon on tullut, että uhkana on jättiläispandojen palauttaminen Kiinaan ennen sopimuksen päättymistä.
Mainos
Mainos päättyy
Mainos
Mainos päättyy
Tarkastelussa kolme näkökulmaa
Virkatyöryhmän tehtävänä on selvittää jättiläispandojen jatkoa koskevan päätöksenteon tueksi, millä edellytyksillä jättiläispandat voidaan säilyttää Suomessa. Tarkastelua virkatyöryhmä tekee kolmesta näkökulmasta.
Näiksi on nimetty taloudellinen arviointi ja kauppapoliittinen arviointi sekä muut päätöksenteon kannalta olennaiset seikat.
Husu-Kallio uumoilee, että virkatyöryhmä ei varmaankaan ota kovin tarkkaa kantaa – mikäli pandat Suomessa ovat – siihen, onko toiminta jatkossa säätiömuotoista vai jotain muuta.
– Meillä on enemmänkin se näkökulma, millä saadaan tervehdytettyä nykyisen omistuspohjan taloudellinen tilanne. Tässä säätiö on yksi vaihtoehto. Olen julkisuudessakin todennut, että Korkeasaaressa on vastaavanlaiset ratkaisut aikanaan tehty, vaikka en heidän taustojaan tiedäkään.
– Se ei liene kovin tavatonta, että eläintarhat tai eläinpuistot ovat säätiömuotoisia. Se antaa varmasti omalla tavallaan pelivaraa ulkopuolisiin rahoituksiin ja muuhun.
Edustajat kolmesta eri ministeriöstä
Virkatyöryhmän puheenjohtaja on kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä ja varapuheenjohtajana johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä.
Jäseninä virkatyöryhmässä ovat lainsäädäntöneuvos Jyri Inha valtiovarainministeriöstä, luonnonvaraneuvos Heikki Piiparinen (varajäsen talousjohtaja Matti Hyytinen) maa- ja metsätalousministeriöstä, lähetystöneuvos Sanna Selin (varajäsen kaupallinen neuvos Sara Ohls) ulkoministeriöstä, lähetystöneuvos Arto Haapea (varajäsen Marja Kuosmanen) ulkoministeriöstä.
Virkatyöryhmän sihteerinä on kansainvälisten asioiden neuvos Teemu Seppä maa- ja metsätalousministeriöstä.
Asettamispäätöksen mukaan työryhmä voi kuulla työskentelynsä aikana vaihtoehtojen laatimisen kannalta tarpeellisia asiantuntijoita.