Elinkustannusten nousu ja arvokäsitykset näkyvät kirkon jäsenmäärässä – selvä laskusuunta on havaittavissa myös alueemme seurakunnissa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan vuoden 2022 lopussa kirkkoon kuuluvien osuus oli 65,1 prosenttia väestöstä.

Kirkon jäsenyys oli siis 3,6 miljoonalla suomalaisella (3 620 939). Vuotta aiemmin kirkon jäsenyys oli 66,5 prosentilla väestöstä (3 689 998).

Sekä kirkon jäsenyydestä eronneiden (63 700) että kuolleiden määrät (51 000) kasvoivat merkittävästi viime vuonna.

Jäsenmäärän kokonaismuutoksiin vaikuttavat lisäksi kirkkoon liittyneiden sekä alle 1-vuotiaana kastettujen määrät.

– Väestöä koskevat trendit eli alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus heijastuivat viime vuonna myös kirkon jäsentilastoihin. Kirkon jäsenistö väheni suhteellisesti jopa enemmän kuin kirkosta eroamisen huippuvuosina 2010 ja 2014. Loppuvuonna voimakkaasti lisääntynyt eroaminen kytkeytyy pääosin kirkollisveroon. Taloudelliset syyt ovat tutkimustenkin perusteella entistä keskeisempiä kirkosta eroamisen taustalla, tutkija Veli-Matti Salminen sanoo.

. Kirkon jäsenmäärä väheni myös paikallisesti Sama trendi näkyy myös paikallisesti. Yksikään alueemme seurakunnista ei kirkon jäsentilaston mukaan onnistunut kasvattamaan jäsenmääräänsä.

Alavudella seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden lopussa 9187. Kirkosta erosi viime vuoden aikana 93 ja siihen liittyi 36 ihmistä. Kastettuja tilastoitiin 62 ja kuolleita 165. Muuttoliike vei seurakunnasta 46 jäsentä. Avioliittoja solmittiin 22 ja eroon päätyi 13 paria. Kirkollisia vihkimisiä oli 12.

Kuortaneella seurakunnan jäsenmäärä oli vastaavasti 2982. Kirkosta erosi siellä 24 ja kirkkoon liittyi 16 ihmistä. Kastettuja tilastoitiin 16 ja kuolleita 70. Muuttoliike vei seurakunnasta 19 jäsentä. Avioliittoja solmittiin 11 ja eroon päätyi 9 paria. Kirkollisia vihkimisiä tilastoitiin 7.

Ähtärissä seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden lopulla 4334. Kirkosta erosi vuoden aikana 51 ihmistä ja siihen liittyi 23. Kastettuja tilastoitiin 24 ja kuolleita 83. Muuttoliike vei seurakunnasta 19 jäsentä. Avioliittoja solmittiin 9 ja eroon päätyi 10 paria. Kirkollisia vihkimisiä tilastoitiin 10 kappaletta.

. Eri sukupolvilla erilainen suhde kirkkoon Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä. Neljännes (25 %) vuoden aikana kirkkoon liittyneistä on iältään 30–39-vuotiaita.

Kasteessa kirkon jäsenyyden sai noin 25 000 alle 1-vuotiasta. Kirkkoon liittyneiksi tilastoidaan myös ne alle 1-vuotiaina kastetut, jotka on ehditty merkitä väestökirjanpitoon ennen kastetoimitusta.

Kirkkoon liittyi kasteen kautta myös rippikoulun käyneitä nuoria.

Useimmiten kirkosta erosivat 18-vuotiaat, joita oli lähes kuusi prosenttia eronneista. Suurin kirkosta eronneiden ikäryhmä on 20–29-vuotiaat, joita oli yli kolmannes (34 %) eronneista.

– Alle 40-vuotiaiden suhde kirkkoon on sekä jäsenyyden että arvojen suhteen varsin erilainen kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Äskettäin julkaistu Millenniaalien kirkko -tutkimus osoitti, että millenniaalit ja heitä nuoremmat sukupolvet näyttäytyvät yksilöllisyyttä, tasa-arvoa ja uskonnollista moninaisuutta korostavina sukupolvina. He odottavat kirkolta vastuunkantoa erityisesti ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä, Veli-Matti Salminen kertoo.

. Nuoret odottavat kirkolta vastuunkantoa erityisesti ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Veli-Matti Salminen

Kirjaudu sisään

Elinkustannusten nousu ja arvokäsitykset näkyvät kirkon jäsenmäärässä – selvä laskusuunta on havaittavissa myös alueemme seurakunnissa

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin