Ihmiset heittävät liikaa ruokaa roskiin – Eteläpohjalainen ravintola yrittää ratkaista ikävää ongelmaa

Ruokahävikin vähentäminen on eräs keino tiellä kohti hiilineutraaliutta. Hiilineutraalius-termi tarkoittaa sitä, että tuote, yritys, kunta tai valtio tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan.

Syömättä jäävien ruokien määrän vähentäminen säästää myös rahaa.

Kuortaneen urheiluopiston ravintolat ovat mukana Vaasan yliopiston huhtikuussa alkaneessa Next Gen -hankkeessa. Meneillään on aiemmista, kouluruokailua koskeneista hankkeista kertyneen tietämyksen ja osaamisen soveltaminen ravintola- ja matkailualan yrityksiin. Samalla on mahdollista kehittää ja testata uusia ratkaisuita hävikin vähentämiseksi.

Hankkeen projektipäällikkö, tutkijatohtori Lotta Alhonnoro kertaa Vaasan yliopiston tehneen vuodesta 2017 saakka järjestelmällistä työtä ruokahävikin vähentämiseksi.

– Kahdessa aiemmassa hankkeessa on onnistuttu lähes puolittamaan Lapuan yläkoulun ruokahävikki. Taloudellisesti tämä on tarkoittanut kuukausitasolla lähes 2 000 euron säästöjä Lapuan yläkoululle.

Kuortaneen urheiluopisto on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Käytännön arjessa oman osuutensa ruokahävikin torjumisessa tekevät hävikkivaa’at.

– Asiakkaiden lautasjätteille on salissa yksi vaaka ja keittiöllä on yksi vaaka siellä kertyvää hävikkiä varten. Vaa’at otettiin käyttöön helmikuussa 2023, kertoo ravintolatoimenjohtaja Niina Mäntymies .

– Tulokset ovat luettavissa järjestelmästä, jonne ne päivittäin kirjautuvat. Lautasjätehävikki on pysynyt aika lailla samalla tasolla eli muuttumattomana. Tähän varmasti vaikuttaa se, että asiakkaat vaihtelevat päivittäin eli meillä ei käy päivästä päivään yhdet ja samat henkilöt asiakkaina. Pyrimme kuitenkin tekemään järjestelyitä, joilla pääsemme vaikuttamaan niin että tämäkin hävikki pienenisi.

. Kehut kannustavat lapsia ja nuoria Mäntymies toivoo asiakkaiden toimivan niin, että he ottaisivat ruokaa vain tarpeeseen eli sen verran kuin he aikovat syödä ja hakevat sitten vaikka lisää.

– Helposti otetaan vaan, kun on kaikkea tarjolla. Nyt vaaka näyttää grammamäärän, joka bioastiaan päätyy. Kun vaikkapa pienten lasten annetaan ottaa itse ruokaa, pahimmassa tapauksessa voi esimerkiksi liikaa otettuja lihapullia ja perunasosetta päätyä parisataa grammaakin roskiin.

– Pyrimme jatkossa antamaan erityisesti lapsille ja nuorille kiitosta vähäisestä tai täysin jätteettömästä lautasesta. On jo voitto sinänsä, jos nyt asiakkaamme muuttavat kulutustottumuksiaan.

. Mäntymies kertoo, että kelpo vaikutus on ollut esimerkiksi sillä, kun on vaihdettu tarjolla olevien ruokien järjestystä ruokasalien linjastoilla.

– Tämä on vaikuttanut esimerkiksi kasvisruoan menekkiin ja määrään; vähemmän tulee ylivalmistusta ja sitä myöten hävikkiä, kun kasvisruokaa syödään enemmän.

– Ravintolapalveluidemme koko henkilökunta miettii nyt kaikkia mahdollisia keinoja hävikin pienentämiseksi. Meillä on hankkeen työpaja taas ensi viikolla, ja henkilöstö on ollut aktiivinen ideoinnissa, kiittää Mäntymies.

. Hiilijalanjäljestä kertynyt jo tietoa Asiakkailta jäävä ruoka eli lautashävikki päätyy punnituksen jälkeen jäteastiaan ja sieltä jätepuristinkonttiin. Jätepuristinkontin jälkeen seuraava vaihe on jatkojalostus biojätteen käsittelylaitoksella.

– Keittiöltä kertyvän ylivalmistushävikin pyrimme jatkokäyttämään mahdollisimman hyvin, mutta yli jäänyt tai päiväysvanha ruoka päätyy sekin jätepuristimen kautta jatkojalostukseen. Kasvisten perkuujätteitä henkilökunta vie lemmikeille: esimerkiksi salaattien kannat maistuvat kaneille.

Mäntymies kertaa, että konsernitasolla urheiluopisto on seurannut ja laskenut hiilijalanjälkitietoja viime vuodesta lähtien.

– Nyt loppuvuonna saamme analysoitua helmikuusta asti kertyneet hävikkivaakojen tiedot ja voimme suhteuttaa niitä kokonaisuuteen. Tavoitteenamme on vähentää hävikkiä 20 prosentilla Next Gen -hankkeen aikana.

. Riittikin vain yksi keitetty kananmuna Kuortaneen urheiluopiston alueella olivat torstaina liikkeellä Kuortaneen urheilulukion oppilaat, vaasalainen Henna Sandell ja kauhajokelainen Iina Linna . Urheilulukiolla on kuitenkin oma kouluruokailu.

– Itse ainakin otan ruokaa sen verran mitä syön, eikä minulta ikinä kauheasti jää ruokaa yli, arvioi Sandell.

– Joskus tulee otettua vähän liikaakin jotain uutta ruokaa tai sellaista, mistä ei vielä tiedä miltä se maistuu; aina ne eivät ehkä ole ihan omaan makuuni.

Viimeksi häneltä on jäänyt yli perunalaatikkoa, mutta se tapahtui omassa kodissa.

. Linna on kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota ruokahävikkiin, kun aiheesta on puhuttu julkisuudessa.

– Ruuan määrään kiinnitän huomiota, että ei sitten jää pois heitettävää.

Viimeksi juuri haastattelupäivänä häneltä tosin jäi kouluruokailussa ruokaa syömättä.

– Otin liikaa ruokaa, ja söin vain toisen ottamistani keitetyistä kananmunista. Se toinen päätyi biojätteeseen.

. Fakta: Hävikkiratkaisuiden kokeiluun vielä haussa yrityksiä Etelä-Pohjanmaalta Next Gen -hankkeen budjetti on 320 000 euroa, ja se on Euroopan unionin (EU) osarahoittama.

Hanke kestää maaliskuun 2025 loppuun, ja hankkeeseen rekrytoidaan myöhemmin vielä kaksi–kolme hotelli- ja ravintola-alan yritystä Etelä-Pohjanmaalta.

Mukaan tulevat yritykset pääsevät testaamaan ja edelleen kehittämään hankkeessa syntyneitä hävikkiratkaisuja.

Kirjaudu sisään

Ihmiset heittävät liikaa ruokaa roskiin – Eteläpohjalainen ravintola yrittää ratkaista ikävää ongelmaa

Haluatko lukea artikkelin?