On jo liian pitkään puhuttu ja puhuttu työllistämisestä, ja yritysten perustamisesta. Kysyä voi, lisääkö yritysten perustaminen aina hyödyllisen työn määrää.
Energia ja tekniikan kehittyminen ovat vähentäneet pysyvästi ihmiskunnan pakollista hyödyllistä työtä. Sehän aiheuttaa työttömyyttä.
Eräänä pelastuksena olisi työn jakaminen, ei pelkästään työajan pidentäminen. Voisiko ajatella esimerkiksi sitä, että siirryttäisiinkin kuuden tunnin työaikaan, joissain jopa neljän tunnin?
Taitaisi työn jakaminen ja päivittäisen työajan lyhentäminen olla lopulta hyväkin työttömyyden poistamiskeino. Ensin kokeiluna, ja vähitellen päättäjien velvollisuutena olisi tehdä se vaikka pakollisiksi yrityksissä, palveluissa ja virastoissa, kaikkialla maassa. Virastojen siirtyminen kahteen tai yhteen kuuden tunnin työvuoroon voitaisiin toteuttaa sisäisin siirroin.
Lyhyt työaika nostaisi tehokkuutta ja turhia töitä voisi karsia. Sitähän nykyhallituksemmekin havittelee. Eikä palkkoja välttämättä tarvitsisi edes alentaa. Kun työaika lyhenee 25 prosenttia, niin siinä olisi tuntipalkan samansuuruinen nousu. Se on runsas ja vaatisi noin kolmen vuoden palkkasulun.
Entäs vientiteollisuus? Eikö niillä olisi varaa siirtyä esimerkiksi kolmivuorotyöstä nelivuorotyöhön palkkoja alentamatta?
Työn jakaminen on myös parasta säästämistä. Budjetin säästämistavoite on työttömyydestä aiheutuvien menojen suuruinen. Säästettäisiin se työtä jakamalla ja työllistämällä.
Miettikääpä arkadialaiset! Ja toimenpiteisiin...
Laina Aho, Kuortane