Töysän kirkossa ja seurakuntakodissa juhlittiin sunnuntaina 200-vuotiasta tapulia ja samalla tehtiin tunnetuksi sen historiaa.
Anne Hiipakan esitelmästä selvisi, kuinka tahdon voimalla ja talkootyöllä on aina kehitystä maaseudulla vauhditettu. Töysään kirkonkellot hankittiin naapurimaista Ruotsista ja Venäjältä.
Ensimmäinen, pienempi kello on valettu vuosituhannen 1700–1800 vaihteessa Tukholmassa ja toinen vuonna 1829 Pietarissa.
– Yli 200 kiloa painava kello tuotiin Tukholmasta laivalla Vaasaan ja sitten hevosella Töysään 1800-luvun alussa. Kello maksoi 12 500 litraa tervaa, Hiipakka kertoi.
Pietarissa valetun ja Töysän tapuliin vuonna 1829 tuodun suuremman kellon kuljetuksesta ei sen sijaan ole varmaa tietoa.
Kellon hankkimisen aikaan ei ollut vielä tapulia, vaan sille tehtiin pylväistä nelijalkainen teline, vuonna 1800 valmistuneen Töysän kirkkorakennuksen läheisyyteen.
Katoksella varustetussa telineessä kello riippui akselinsa varassa ja sitä soitettiin nahkahihnasta vetämällä.
Kirkonkellon soitosta olivat vastuussa Töysän asukkaat, ennakkoon päätettyjen soittovuorojen mukaisesti.
Kun kellotelineen pylväät alkoivat lahota, alettiin suunnitella tapulin rakentamista. Suunnitelmat päätettiin lopullisesti toteuttaa vuoden 1824 kappelikokouksessa.
Jumalanpalveluksessa luettiin joulukuussa pidetyn kokouksen päätökset Töysän seurakuntalaisille. Sen jälkeen tarkastetut asiapaperit lähetettiin sielunpaimen Fredrik Sjödetin hyväksyttäväksi.
Kirkonväärtin Juho Pennalan sekä Matti Hakojärven, Aapraham Paavolan, Kustaa Vuorenmaan sekä talollisten Matti Paavolan ja Iisak Kitulan allekirjoittamat paperit lähetettiin senaattiin. Vaasan läänin maaherra ja Turun tuomiokapituli puolsivat hanketta.
Töysän tapulin suunneli arkkitehti Carl Ludvig Engel ja konduktööri Anton Wilhelm Arppe. Tapulin lopullisena vastaansa toimi rakennusmestari Erkki Leppänen Laukaan pitäjästä.
Hän kuului tunnettuun Leppäsen kirkonrakentajasukuun. Leppänen ja töysäläiset päättäjät eivät hyväksyneet täydellisesti hyväksyttyjä piirustuksia, vaan muuttivat niitä Leppäsen myötävaikutuksella melkoisesti.
Sitä myös ihmeteltiin laajasti, kuinka töysäläiset uskalsivat muuttaa viranomaisten hyväksymiä suunnitelmia. Jos muutostyöt olisivat tulleet viranomaisten tietoon, olisi siitä seurannut hankaluuksia ja rangaistus.
Tapulia rakennettiin Töysän talollisten lahjoittamista ja sopivan mittaisiksi työstetyistä puista vuonna 1825. Paanukattokin sai suojakseen tervan vuotta myöhemmin.
Vuoden 1896 aikana kirkossa ja tapulissa tehtiin kunnostustöistä, jolloin molemmista rakennuksista poistettiin paanukatot ja tilalle laitettiin pelti.
Tapulin 200-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa toimi liturgina Alavuden Töysän alueen kappalainen Juha Martikainen. Saarnan piti Töysän entinen, pitkäaikainen kirkkoherra Pauli Kaivosoja.
Kirkkokuoro esitti useita lauluja kanttori Paula Setälän johdolla. Säestäjänä toimi Setälän lisäksi Töysän entinen kanttori Risto Lehtinen. Päivän epistolan lukivat Hilkka Rinta-Pollari ja Jouko Hautamäki. Esirukouksen esitti Sirkka Hautamäki.
Seurakuntakodissa nautittiin pääemäntä Sirkka-Liisa Halla-Ahon kokkaamasta lohikeitosta. Alkupuheen piti Juha Martikainen Ja loppuhartauden Pauli Kaivosoja.
Tapulin tärkeydestä ja muistoja siitä kertoi opetusneuvos Ritva Sorila.
Pentti Hautala