Itselläni on alavaa peltomaata Töysässä Mutkankylän Liesjärven rannalla. Olen jo vuosikausia ihmetellyt, että veden laskeminen on siellä tosi hidasta varsinkin sadekausien jälkeen. Se hankaloittaa viljelemistä, mutta en kuitenkaan haluaisi jättää edellisten sukupolvien tekemiä peltoja viljelemättä.
Liesjärvestä laskee puro Pitkäänjärveen ja järvien korkeusero on varsin pieni. Purokin olisi kyllä perkauksen tarpeessa, mutta varsinkin järven eteläpää on täysin ummessa pitkällä matkalla. Sehän on yleisestikin tiedossa ja järvelle on laadittu alustava kunnostussuunnitelma jo takavuosina.
Kävin paikan päällä katsomassa kyseistä aluetta tarkemmin ja vasta nyt pääsin itsekin oikeaan käsitykseen siitä, kuinka totaalisesti veden kulku on siellä stopissa. Järvessähän on ollut happikatoakin monina talvina, mutta ei sitä tarvitse ihmetellä, kun vettä panttaavaa hettoa on monta sataa metriä. Syvyyttä järven keski- ja pohjoisosissa kyllä on aivan hyvin ja vedenpintakin on ollut viime vuosina keskimäärin melko korkealla.
Alle 500 kuution ruoppausluvathan ovat maksuttomia, ja vaikka se onkin aika pieni maamäärä, niin parempi sekin olisi kuin ei mitään. Sopivia kaivinkoneita kyllä löytyy ja kustannuksetkaan eivät silloin nousisi aivan mahdottomiksi. Järven eteläpäässä on kaksi saarta ja maanomistajien suostumuksella voisi esimerkiksi pengertää maat saarien reunoihin, johon ne äkkiä maisemoituvat. Ainakin osakaskunta vesialueen omistajana luultavasti voisi siihen luvan hakea.
Isompikin ruoppaus toki olisi paikallaan, kun ylimääräistä maata Pitkältäjärveltä kyllä löytyisi tuhansia kuutioita, ja tarvettakin sille olisi monilla esimerkiksi peltomaaksi. Lupamaksut vain ovat tuhottoman kalliita, eikä maan kuljettaminenkaan ole aivan ilmaista.
Mutta mitään rakettitiedettähän tuo järven ruoppaus ei ole ja peltoviljely on ainakin itseäni opettanut ymmärtämään sen, kuinka tärkeää veden esteetön kulku yleensä on. Ravinteiden kulkeutumistahan tapahtuu aina, mutta luonto hoitaa suodatuksen varsin tehokkaasti, varsinkin alueilla, joilla korkeuserot ovat näin pieniä.
Itse asun Alajoen varrella Akkojärven ja Ponnenjärven välillä, ja kun niillä on korkeuseroa noin 40 metriä, niin täällä pääsee vesi kyllä liikkeelle.
Umpeenkasvaneita järvenlahtiahan löytyy paljon muutenkin, mutta tässä tapauksessa yläpuolisessa vesistössä on useampia järviä, joten eiköhän vesilakikin jo edellytä, että vedellä täytyy olla jonkinlainen kulku-ura. Eli nyt olisi jo korkea aika saada vesi liikkumaan myös Pitkälläjärvellä, jolloin järven tila paranisi huomattavasti.
Toivottavasti osakaskunnan, paikallisen kyläyhdistyksen ja rannanomistajien välinen yhteistyö tuottaa tulosta.
Pentti Hepojoki
Töysä