Kuortaneella pohditaan parhaillaan Kuismankartanon kohtaloa. Vanhainkodin rakenteista on löytynyt mikrobivaurioita ja asukkaat ovat olleet loppuvuodesta lähtien evakossa Ähtärissä sairaalan tiloissa. Kuismankartanossa toimii tällä hetkellä vain kunnan keskuskeittiö.
Tehdyn selvityksen mukaan uuden asumispalveluyksikön rakentaminen ja nykyisten tilojen peruskorjaaminen maksaisivat suurinpiirtein saman verran. Kuortaneen teknisen johtajan Martti Rannan näkemys, että vuonna 1968 rakennettu Kuismankartano tullaan todennäköisesti purkamaan, on helppo ymmärtää. Se vaikuttaa tässä tilanteessa järkevimmältä vaihtoehdolta.
Siitä on valitettavan paljon esimerkkejä, ettei mikrobi- ja sisäilmaongelmista kärsivää rakennusta olla saatu saneerauksella kuntoon.
Uuden rakentaminen antaa mahdollisuuden myös miettiä uudenlaisia tilaratkaisuja. Kuten Ranta haastattelussakin toteaa, Kuismankartanon nykyiset tilat ovat liian suuret ja uusista tehtäisiin todennäköisesti pienemmät. Ihanteellisinta olisi, jos tiloista saataisiin mahdollisimman helposti muutettavat, jolloin niitä olisi helppo muokata kulloisenkin tarpeen mukaan.
Uutta rakennettaessa kannattaa miettiä tarkasti myös käytettäviä materiaaleja. Tällä hetkellä puurakentaminen on kovassa nousussa. Esimerkiksi Keski-Suomessa Laukaassa suunnitellaan ekokoulua, jossa ekologisuus näkyy muun muassa rakennusmateriaaleissa, joissa suositaan puuta.
Hirsi- tai massiivipuinen clt-levy voisi olla toimiva ratkaisu myös ikäihmisten palveluasumisessa. Kuismankartanon sijainti aivan Kuortanejärven rannassa antaa mahdollisuuden myös ainutlaatuiseen toteutukseen hienoa ympäristöä hyödyntäen.