Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että vain joka toinen helsinkiläinen käyttää kunnan terveysasemaa. Suuri osa kaupunkilaisista hakee terveyspalvelunsa työterveyshuollosta tai yksityisiltä lääkäriasemilta. Myös kaupunginosien väliset erot ovat suuria. Niissä näkyvät alueiden sosiaaliset erot sekä asukkaiden ikärakenne.
Vaikka pääkaupunkiseudun tilannetta ei voikaan yleistää koko Suomeen, terveydenhuolto on yksi ihmisiä eniten eriarvoistavista palveluista. He, joilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluita tai työterveyshuoltoa, saavat apua yleensä paljon nopeammin kuin eläkeläiset ja muut työelämän ulkopuolella olevat. He, joilla ei ole mahdollisuutta hakea apua muualta, kärvistelevät jonoissa.
Terveydenhuollon epätasa-arvon ratkaisemiseksi on väläytelty nykyisen työterveyshuollon purkamista. Työterveyshuollon puolustukseksi voi todeta, onko yhteiskunnalle edullista, että sen tuottavin osa joutuu odottamaan oikeanlaista hoitoa. Lisäksi Helsingin Sanomien jutusta käy ilmi, ettei hoitojonojen pituudella ja terveyskeskuspalveluiden käytön yleisyydellä ole aina yhteyttä. Jonot voivat olla pitkiä, vaikka suurin osa alueen asukkaista käyttäisi muita palveluita julkisten sijaan.
Oikea hoito oikeaan aikaan on potilaan ja yhteiskunnan näkökulmasta paras ratkaisu. Toivottavasti Kuusiokunnissa päästään ensi vuoden alusta alkaen nauttimaan siitä, että julkinen terveydenhuolto vastaa kuntalaisten tarpeisiin nopeasti ja tasapuolisesti.