Koulussa opiskellaan pakollisina kielinä englantia ja ruotsia, sekä tietenkin suomea. Mutta osaako kukaan koulunsa käynyt kiitettävästi enää muita kuin suomea?
Aloitin nyt kahdeksannalle luokalla valinnaisaineena saksan, koska mielestäni se on jatko-opintojen ja muutenkin tulevaisuuden kannalta järkevä kieli. Lisäksi se tukee muun muassa englannin ja ruotsin opiskelua. Mielestäni se vaan on kiva kieli. Aloin myös hetki sitten harrastaa postcrossaamista, joka on lyhyesti kerrottuna kirjeiden lähettelyä ympäri maapalloa tietokoneen valitsemaan osoitteeseen.
Aloin uuden kieleni ja harrastuksen mukana tajuta, kuinka tärkeää kielitaito oikeasti onkaan. Koulussa opettajat jaksavat melkein joka tunti muistuttaa, kuinka kielitaidolla pärjää pitkälle ja kuinka se on varsinkin työpaikan kannalta tärkeä taito.
Silti taidon tärkeys on ainakin itselle ollut kantapään kautta opittava asia, sillä onhan se eri asia kuunnella muiden paasaamista kuin käyttää sitä oikeassa elämässä. Okei, en ole koskaan ajatellut, ettei ole mitään järkeä opiskella jotain kieltä, mutta joskus on niitä päiviä, kun alkaa ajatella, tarvitseeko sitä ruotsia nyt välttämättä kauhean hyvin osata. Kyllähän ne ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset nyt suomea osaavat.
Esimerkiksi tätä postcrossaamista ei voisi edes kuvitella harrastavansa pelkällä suomen taidolla. Ja ylipäätään aika moni muukin asia olisi paljon vaikeampaa, jos osaa puhua vain suomea. Sama kaikkien muidenkin kielten kanssa.
Jos laiminlyöt englannin, ruotsin tai minkä tahansa muun kielen opiskelun vain siksi, ”ettei sitä kumminkaan tarvitse”, avaa silmäsi. Vaikka kotipaikkakunnallasi tai -maassasi ei juurikaan puhuttaisi jotain kieltä, se ei tarkoita, etteikö sitä puhuttaisi ollenkaan, jossain muualla.
Kiihkoilija, oman elämänsä maisteri