Suomi on tuhansien murheellisten laulujen maa, eivätkä suomalaiset rakkauslaulut osoita hirveästi helliä rakkaudenosoituksia. Mutta suomalainen rakkauslyriikka on rehellistä, koomista, ja romantiikkaakin löytyy omalaatuisilla tavoilla.
Otsikko viittaa Popedan tunnettuun kappaleeseen Tahdotko mut tosiaan. ”Elinkautistani seurassasi päivästä päivään lusimaan”, kuinka kauniisti sanottu. Järjetön rakkaus on pelottavan vahva Jesse Kaikurannan mukaan, ja Tauskin mielestä sinä vain saat mut jaksamaan huomiseen. Antti Tuiskun sanoin rakkaus on rajaton, vilpitön ja viaton laulussa Rakkaus on.
Omasta laulutuotannosta kaksi löytyy Youtubesta, hyvin erilaisilla teemoilla. Elämä harmauden voittaa, kun loskas tarpoa koittaa, laulussa Sydän tarvitsee sydämen neljän vuoden takaa. Onko ilman rakkautta helppoa loskassa tarpoa, kysyn kappaleessa Kuuleeko kukaan, joka julkaistiin viime syksynä. Tulevassa laulussani, joka on rakkaan ystäväni sanoitus, sanon, että meissä on samojen tähtien pölyä. Samuli Edellmann näkee taas tähtipölyä kaikessa kauniissa, mitä voi rakastaa.
Toki osa romantiikasta on hyvin rehellistä ja arjen kauneuden tuomaa: Juha Tapion Minä sinua rakastan sekä Joel Hallikaisen Entä sitten kuuluvat itselle hyvin läheisiin rakkauslauluihin. Hector sanoo Jos sä tahdot niin ja haluaa ihmisten jäävän tanssimaan Yhtenä iltana.
Pääasiassa rakkauslyriikassa rakkauden löytäminen on tavoite, mihin pyritään pääsemään. Jesse Kaikuranta haluaa, että hänet viedään kotiin ja laitetaan hänen pää ja sydän paikoilleen. Jos rakkaus tekee niin, se on tavoittelemisen arvoista.
Upeaa ystävänpäivää!
Teemu Sytelä, opiskelija