Juhannuksen jälkeinen viikko ei ole varsinaisesti hellinyt lämmöllään, mutta odotettu marjakausi lähestyy yhtä kaikki. Säiden suosiessa ei mene enää kauan, kun kauppojen edustat, tilat ja torit täyttyvät herkkuja notkuvista kojuista.
Tästä Viiskunnasta voi lukea, mitä kuuluu satonäkymille mansikoiden ja vadelmien osalta. Alavutelaisella vattuviljelmällä tilanne vaikuttaa kesän osalta mainiolta ja kuortanelaisella pellolla mansikat kukkivat runsaasti, mikä lupailee hyvää marjojen ystäville. Lukeutukoon mansikkakin tässä yhteydessä marjoihin, vaikka se kasvitieteellisesti määritellen kuuluu niin kutsuttujen epähedelmien joukkoon.
Tuoreet marjat kuuluvat suomalaiseen suveen vähintään yhtä olennaisesti kuin jäätelö ja uudet perunat. Ja on niitä syytä syödäkin, sillä harva ravinto on samanaikaisesti yhtä maukasta ja terveyttä hellivää.
Kotimaiset marjat, siinä missä muutkin kasvikset ja hedelmät, suorastaan pursuavat tärkeitä ravintoaineita, terveellisiä yhdisteitä (kuten flavonoideja) ja kuituja.
Tästäkin syystä Ruokavirasto suosittelee syömään niitä 500-800 grammaa eli viidestä yhdeksään kourallista päivässä.
Marjakauden päästessä kunnolla vauhtiin tämä määrä ei ole meille suomalaisille suoritus eikä mikään.
Väestötutkimukset tietävät kertoa myös, että marja- ja hedelmäpainotteinen ruokavalio on yhteydessä pienempään riskiin sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin. Todettu on lisäksi, että se edesauttaa painonhallintaa sekä suoliston ja vatsan hyvinvointia.
Ostamalla paikallisia marjoja voi siis tukea paitsi oman alueen viljelijöitä, myös omaa hyvinvointiaan. Ja lähimetsistähän tätä huippuravintoa löytää kesän kuluessa vallan ilmaiseksi.
Superfoodia hyvinkin!