Tällä viikolla on vietetty elinluovutusviikkoa. Sen teemana on elinsiirron ihme. Kyseessä on usein vakavan sairauden viimeinen hoitomuoto. Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, ja kuluvasta vuodesta on tiedotteen mukaan tulossa ennätysvuosi tehtyjen elinsiirtojen suhteen.
Suomessa noin 400 ihmistä odottaa elinsiirtoa tälläkin hetkellä. Tehtyjen elinsiirtojen määrää rajoittaa pula siirrettävistä elimistä. Joka vuosi elinsiirtoa odottavia menehtyy, koska sopivaa siirrettä ei löydy ajoissa.
Syyskuun loppuun mennessä Suomessa on tehty 396 elinsiirtoa. Jos tahti jatkuu vuoden loppuun asti samana, tulossa on elinsiirtojen ennätysvuosi ja 500 siirron raja menee rikki. Aiempi ennätys on vuodelta 2023, jolloin elinsiirtoja tehtiin 475.
Elinluovuttajien määrä vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Kymmenen viime vuoden aikana elinsiirtoja on tehty keskimäärin 415 vuodessa. Elinsiirtojen määrä on lisääntynyt tasaisesti. Esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten elinsiirtoja tehtiin 294.
Siirrännäinen antaa vakavasti sairaalle ihmiselle mahdollisuuden jatkaa elämää. Usein muutos elinsiirron saaneen voinnissa on dramaattinen ja nopea.
– Elinsiirron saanut saa kirjaimellisesti elämänsä takaisin. Ennen elinsiirtoa elämää ovat hallinneet usein raskaat hoidot ja yksinkertaisetkin arjen askareet ovat olleet ponnistusten takana. Vakava, henkeä uhkaava sairaus rajoittaa myös sosiaalisia suhteita ja itselle tärkeiden asioiden harrastamista, kuvataan Munuais- ja maksaliiton tiedotteessa.
Onnistuneen operaation jälkeen ihminen voi palata elämään omannäköistään elämää: opiskella, käydä töissä, harrastaa ja liikkua, viettää aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa, ehkä jopa saada lapsia.
Esimerkiksi munuaisensiirto on yksi kustannustehokkaimmista hoidoista. Valtaosa siirtoa odottavista on dialyysihoidossa. Hoito on kallista yhteiskunnalle ja erittäin kuormittavaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle. Jo ensimmäisenä munuaisensiirron jälkeisenä vuotena toimiva siirre säästää yhteiskunnan rahoja 40 000 euroa vuodessa.
Kymmenen viime vuoden aikana munuaisensiirtoja on tehty keskimäärin 270 vuodessa ja elossa on yli 3 000 munuaisensiirron saanutta. Yhteiskunnan säästöt nousevat näin ollen miljooniin.
– Moni työikäinen elinsiirron saanut voi palata työhön toipumisajan jälkeen. Ei ehkä ole kovin liioiteltua sanoa, että elinsiirron saanut on kiitollinen veronmaksaja. Suomessa pääsy elinsiirtoon ei katso lompakon paksuutta, tiedotteessa todetaan.
Ensimmäinen elinsiirto, joka oli munuaisensiirto, tehtiin Suomessa vuonna 1964 eli yli 60 vuotta sitten. Maksansiirrot alkoivat vuonna 1982. Sydämiä on siirretty vuodesta 1985 ja keuhkoja vuodesta 1990. Ensimmäinen suolensiirto tehtiin vuonna 2009 ja ensimmäinen yhdistetty haiman- ja munuaisensiirto vuonna 2010. Yhteensä Suomessa on tehty jo yli 13 000 elinsiirtoa. Toimivan siirteen avulla elää yli 5 000 ihmistä.
Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt. Elinluovutustahdon voi ilmaista allekirjoittamalla paperisen elinluovutuskortin, tallentamalla tiedon puhelimen SOS-tietoihin, kirjaamalla tahdon OmaKantaan ja ennen kaikkea kertomalla asiasta läheisilleen.
Elinten kelpoisuutta ei tarvitse itse arvioida. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit.