Kansainvälisen lukutaitopäivän kunniaksi 8. syyskuuta julkaistiin uuden PISA-tutkimuksen tulokset. Suomi sijoittuu edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle. Maamme kuuluu yhä kärkimaihin myös luonnontieteissä, jotka olivat vuoden 2025 tutkimuksen pääarviointialue.
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna tuoreet tutkimustulokset ovat kuitenkin huolestuttavaa luettavaa. Vielä kymmenen vuotta sitten suomalaisnuoret sijoittuivat lukutaidossa ja luonnontieteissä viiden kärkeen. Nyt tilanne on toinen, ja esimerkiksi lukutaidossa sijaluku on vasta seitsemäntoista. Rinnalle ja ohi on kirinyt muun muassa naapurimaamme Viro.
Tuoreimman tutkimuksen mukaan osaamistaso on laskenut eniten sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Aiemmin hyvä perhetausta tuki oppimista, mutta enää sekään ei ole tae hyville tuloksille.
Tutkimuksen mukaan myös suomalaisten koululaisten sinnikkyys oli vertailumaiden heikointa. Yhdeksi syyksi lasten keskittymiskyvyn rapautumiseen nähdään lisääntynyt älylaitteiden ja sosiaalisen median käyttö.
Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Muun muassa Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan.
"Heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä niin sanottuja huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaamista tarvitaan. Kuntaliiton mukaan meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää jo peruskoulussa liian kauas muista.
Perusopetusta on viime vuosina uudistettu kiihtyvällä tahdilla. Oppimisen tukea on vahvistettu ja opetuksen tuntimääriä lisätty. Opettajien ja koulunkäyntiä tukevan henkilöstön määrää on kasvatettu. Kunnat ovat tehneet konkreettisia panostuksia perusopetukseen jo pitkään, vaikka valtio on leikannut kuntien rahoitusta ja vaikeuttanut uudistusten toimeenpanoa.
Oppimistulosten pitkän aikavälin suunta on tästä huolimatta ollut jo pitkään laskeva. Nyt on uskallettava arvioida kriittisesti myös tehtyjä uudistuksia ja niiden vaikutuksia: mikä todella parantaa oppimista, mikä ei.
”Kun tulokset eivät vastaa tavoitteita, ratkaisuksi tarjotaan helposti taas uutta tehtävää, hanketta tai säädöstä. Nyt tarvitaan rohkeutta myös yksinkertaistaa ja kirkastaa perusopetuksen ydintehtävät. Koulun tärkein tehtävä on oppiminen –sille on tehtävä tilaa”, Sjöström summaa.
Summa summarum: Suomi ei tarvitse taas yhtä PISA-remonttia, vaan pitkän suunnan. Kaiken koulutuspolitiikan pitäisi lopulta läpäistä yksi testi: parantaako se lasten osaamista ja elämässä pärjäämisen edellytyksiä?