Suomella menee taloudellisesti huonosti. Muut Euroopan maat ovat toipuneet talouskriisistä. Me emme. Suomi ja Kreikka laahaavat häntäpäässä. Suomessa työttömyys on liian korkealla. Vientituloista, joilla maksetaan julkisen sektorin palkat, puuttuu kymmeniä miljardeja. Valtion velka kasvaa räjähdysmäisesti. Kaksi edellistä hallitusta ei tehnyt juuri mitään, minkä vuoksi ongelmat ovat kasautuneet.
Perussuomalaiset on vahva vaikuttaja tässä hallituksessa, joka on päättänyt kääntää Suomen suunnan nousuun. Alkanut vuosi on vaikea, mutta me emme ole pelkureiden tai luovuttajien puolue.
Viimeisten kuukausien aikana mediassa on arvosteltu paljon hallituksen tiukkaa talouslinjaa. Tällä viikolla kuitenkin sekä OECD että Talouspolitiikan arviointineuvosto totesivat, että hallituksen talouslinja on oikea ja sopeuttamisen kokoluokka kohdallaan. On otettu suunta kohti parempaa.
Oppositio keksi sanan ”pakkolait”. Perussuomalaiset ja hallitus käyttävät asiasta mieluummin sen oikeaa nimeä kilpailukykylakipaketti. Kun neuvottelut niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat tuloksettomina kolmannen kerran viime syksynä, hallitus päätti toimia. Hallitusneuvotteluissa olimme rakentaneet kyseistä tilannetta varten 1,5 miljardin suuruisen lisäleikkauspaketin. Kaikki puolueet halusivat kuitenkin välttää sen. Mietimme, voisimmeko tehdä jotain muuta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Koska työmarkkinajärjestöt eivät halunneet keskenään sopia, hallitus kokosi paketin toimista, joilla Suomen huonoa kustannuskilpailukykyä voitaisiin korjata. Hallituksen työkalut ovat karkeita. Mutta parempia meillä ei ole. Työmarkkinajärjestöillä sen sijaan on laaja ja joustava keinovalikoima ja mahdollisuus tehdä toimialakohtaisia ratkaisuja. Siksi Perussuomalaiset haluavat välttää ”pakkolait”. Suoraan sanoen ne joutaisivat hiiteen. Työmarkkinajärjestöjen välinen sopu olisi paljon parempi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi. Tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto. Jos työmarkkinajärjestöt eivät halua sopia, ja siten rakentaa yhdessä suomalaista yhteiskuntaa, me emme voi jäädä tuleen makaamaan.
Hallitus sopeuttaa, leikkaa ja hahmottelee kustannuskilpailukykyä parantavia toimia yksinkertaisesti siksi, että me haluamme lisätä suomalaisia työpaikkoja, edistää suomalaisten hyvinvointia ja varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Meidän mielestämme suomalaisilla tulee tulevaisuudessakin olla oikeus esim. hyvään terveydenhoitoon ja ilmaiseen peruskouluun. Nykymenolla se ei ole mahdollista.
Suomen talous vaatii nämä toimenpiteet ennenkuin voimme edes kuvitella suhdanteiden kääntyvän meille myönteisiksi.
Pekka Kaihoniemi (ps.), Alavus