Vuodenkierto on kiepauttanut meidät kuin varkain marraskuuhun, ensi sunnuntaina vietetään jälleen isänpäivää. Kun vilkaisee ulos, ei aivan heti uskoisi. Ruoho on vihreää ja kesäkukatkin kukkivat vielä täyttä päätä. Talvirenkaat on moneen autoon vielä vaihtamatta, vaikka kalenterin mukaan aika jo olisi.
Toimituksen sähköpostiin tuli aamulla tiedote, jossa kerrotaan, että isäksi tullaan nykyisin yhä vanhempana. Ensimmäistä kertaa biologiseksi isäksi tulleet olivat vuonna 2025 keskimäärin 32,4-vuotiaita. Isien keski-ikä on noussut selvästi viime vuosikymmenten aikana.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivolan mukaan isäksi tulon myöhentyminen on ollut pitkäaikainen kehityssuunta. Ensimmäistä kertaa isäksi tulleiden keski-ikä on noussut 1990-luvun alusta noin kolmella ja puolella vuodella.
Viime vuonna biologiseksi isäksi tuli ensimmäistä kertaa 19 200 miestä. Adoption kautta ensimmäistä kertaa isäksi tulleita oli 86. Kaikkiaan Suomessa on yli 1,3 miljoonaa 15–90-vuotiasta isää. Noin 55 prosentilla tämän ikäryhmän miehistä on lapsia.
Isät käyttävät nykyään aiempaa enemmän vanhempainvapaita, tietää samainen tiedote. Vanhempainpäivärahaa sai vuonna 2025 yli 70 000 isää.
Isien osuus korvatuista päivistä nousi 23 prosenttiin, kun edellisenä vuonna osuus oli 21 prosenttia. Kotihoidon tuen saajista isiä oli sen sijaan viime vuonna vain 8 prosenttia.
Pienten lasten isistä 12 prosenttia oli lyhentänyt työaikaansa lapsen hoidon takia. Yleisimmin työaikaansa olivat lyhentäneet yrittäjinä työskentelevät isät.
Kun omat lapset kasvavat aikuisiksi, voi monesta isästä tulla isoisä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 Suomessa oli noin 429 000 isoisää, joilla oli väestössä vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi.
Isoisien keski-ikä oli verrattain korkea, noin 70 vuotta. Isoisät olivat keskimäärin noin 64-vuotiaita lapsenlapsen saadessaan vuonna 2025.
Löytyypä tilastoista sellainenkin tieto, että lapsenlapsen matka isoisän luo oli maassamme keskimäärin 85 kilometriä. Ei paha.
Perhebarometrin mukaan isille on äitejä harvinaisempaa kokea aikuiset lapsensa erittäin läheisiksi.
Tyypillisintä se on vanhimmille, 70–79-vuotiaille isille, joista 72 prosenttia kokee ainakin jonkun aikuisen lapsensa erittäin läheiseksi. 40–49-vuotiaista isistä sen sijaan alle puolet, 42 prosenttia, kokee olevansa erittäin läheinen yhdenkään aikuisen lapsensa kanssa.
Ehkä tämäkin liittyy osaltaan vanhuuteen ja etäisyyksiin. Lähellä asuva lapsi on monelle vanhukselle tärkeä, koska tämä voi auttaa monissa käytännön asioissa paremmin ja nopeammin kuin kaukana asuva.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö isä olisi kaukana asuvalle lapselle ja lapsenlapsille aivan yhtä tärkeä ja rakas.
Oikein hyvää isänpäivää kaikille isille lähellä ja kaukana!