Suomeen rakennetaan lisää metsäteollisuutta, mutta kuinka teollisuudelle riittää raaka-ainetta, kun nuoret metsät ovat jääneet aivan hoitamatta.
Nuorten metsien hoitoon on kehitetty hyviä korjuukoneita. Ensiharvennukseen saa taimikonhoitoavustusta. Jos vieraalla teettää taimikon kuntoon, niin metsänomistajan pitää maksaa vielä lisää rahaa, koska ensiharvennuksesta ei tule vielä myyntipuuta. Metsänomistajan pitäisi suorittaa ensiharvennus itse raivaussahalla.
Eläkeläiset ja kaupunkilaiset omistavat puolet Suomen metsistä, ja he eivät välttämättä tee itse harvennuksia. Lisäksi, jos haluaa avustusta, niin mäntytaimikon väli pitää olla puolitoista metriä. Näin harvalla välillä mäntymetsästä tulee liian oksaista puuta. Suomen teiden varsilta pitäisi raivata molemmin puolin kymmenen metrin leveydeltä risukot pois, jotta autoilijat näkisivät paremmin hirvien tulon tielle ja voitaisiin välttää hirvikolareita.
Nyt pitäisi siirtyä metsänhoidossa 40 vuotta taaksepäin, jolloin vielä tehtiin risusavottoja. Metsänhoitoyhdistyksestä oli työnjohto ja kaksi miestä mukana ja jokaiselta metsänomistajalta kolme miestä per metsäpalsta. Metsät tulivat kuntoon vesurien voimalla. Pakolaisista pitäisi saada nuoret miehet aamupäiväksi vesurin kanssa metsänhoitoon ja iltapäiväksi opiskelemaan suomenkieltä.
Näillä toimenpiteillä saataisiin Suomi nousuun. Töitä olisi, kun vain olisi työntekijöitä.
Antti Yli-Leppälä
Kuortane