Tutkimustulosten mukaan koulujen ryhmäkoolla ja oppimistuloksilla on yhteys toisiinsa. Opettajien ammattijärjestö OAJ onkin vaatinut, että maksimiryhmäkoosta säädettäisiin lailla.
Opettajat ovat ehdottaneet, että ensimmäisellä luokalla maksimiryhmäkoko olisi 18 oppilasta ja sen jälkeen 20.
Pienestä ryhmäkoosta hyötyvät etenkin ne oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia.
Liian suuret ryhmäkoot luovat epätasa-arvoa oppilaiden välillä ja vaikeuttavat ryhmäytymistä. Opettajia huolettaa myös, kuinka paljon heille jää aikaa yksittäisen lapsen opettamiseen.
Kouluissa ovat viime vuonna yleistyneet ns. resurssiopettajat eli luokanopettajan avuksi palkatut pätevät opettajat, jotka osallistuvat osa-aikaisesti luokan työskentelyyn. Kunnat ovat voineet hakea valtiolta avustusta opetusryhmien pienentämiseen. Rahoituksen avulla on palkattu opettajia ja pidetty jakotunteja.
Opettajia huolettaa tulevissa säästöratkaisuissa hallitusohjelmaan kirjattu ryhmäkokojen suurentaminen, joka uhkaa romuttaa toimivan järjestelmän. Heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat ovat jo kehottaneet koulujaan suurentamaan luokkakokoja.
Suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteena on tarjota kaikille tasaveroiset mahdollisuudet koulutukseen. Tästä periaatteesta olisi syytä pitää kiinni jatkossakin. Koulutuksesta ei pidä säästää. Se voi tulla pitkässä juoksussa kalliiksi koko kansakunnalle.
Ne aukot, joita oppimiseen kenties jää, voivat kertautua ja vaikuttaa jatko-opintoihin ja työelämään.