Ruusa oli pan­da­ta­lon 20 000. kävijä

Ruusa Jännes sai Ähtäri Zoon toimitusjohtajalta Jonna Pietilältä (vas.) pehmopandan.
Ruusa Jännes sai Ähtäri Zoon toimitusjohtajalta Jonna Pietilältä (vas.) pehmopandan.

Ähtäri Zoon Pandatalossa vieraillut 20 000 kävijää. Helsinkiläinen Ruusa Jännes, melkein 8 v, on Ähtäri Zoon Pandatalon 20 000:s lipun ostanut vierailija. Hän tuli äidin kanssa katsomaan pandoja ja kaikkia muitakin eläimiä pidennetyllä pääsiäislomallaan.

– Ruusa on kiinnostunut kaikista eläimistä, kovakuoriaisista lähtien, naurahtaa äiti. Nyt kiinnostaa tietää miten pandat ja karhut puhuvat. Ähtäri Zoo lahjoitti Ruusalle pandapehmon, josta tulee kotona odottavan Kille–nallen kaveri.

Kävijämäärät odotusten mukaiset

Tähän mennessä Pandatalon kävijämäärät ovat kehittyneet odotusten mukaisesti. Aikaisempina vuosina kävijöitä on ollut 170 000 – 180 000. Pandojen uskotaan kasvattavan kävijämäärää noin sadalla tuhannella.

– Muitakin kieliä kuin molempia kotimaisia täällä kyllä kuulee jo nyt, mutta ulkomaisten vierailijoiden määrä tulee kasvamaan vahvemmin vasta ensi vuoden keväällä, sillä kansainvälinen markkinointi on aloitettu pandojen tulon vahvistumisen myötä vasta tämän vuoden alussa, kertoo Ähtäri Zoon toimitusjohtaja Jonna Pietilä.

Vuonna 1973 perustettu Ähtärin eläinpuisto on kaikkine eläimineen yksi Suomen suosituimmista tutustumiskohteista. Se on myös Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Puistossa asustaa yli 50 eläinlajia, joista entuudestaan suosittuja ja tunnettuja ovat muun muassa joogaavat karhut.

Myös kansainvälinen eläinsuojelutyö on perustava osa Ähtäri Zoon toimintaa.

– Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa, muistuttaa Jonna Pietilä.

Myös pandojen toivotaan lisääntyvän Suomen neljän vuodenajan ilmastossa; lumisen talven taittuminen valoisaan kevääseen vaikuttaa myönteisesti pandojen lisääntymisvaistoihin.

Merkittävä osa eläinsuojelutyötä ja Ähtäri Zoon toimintaa on lisäksi opastus- ja opetustyö sekä kasvatuksellisen tiedon jakaminen. Tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset arvostamaan lajeja, joilla on taustalla yli tuhatvuotinen perimä. Jo aikaisemmin tehdyn suojelutyön ansiosta Ähtäri Zoo on valikoitunut Jin Baobaon ja Hua Baon kodiksi.

Ähtäri Zoo on parhaillaan mukana mm. EU-hankkeessa varmistamassa metsäpeuran luonnonkannan turvaamista maailmassa ja osallistuu kansainväliseen lumileopardin suojelutyöhön.

Ilmoita asiavirheestä