Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin nimikkotortun synnystä on kaksi teoriaa. Yhden mukaan Runebergin vaimo Frederika kehitteli makukimaran, kun ei löytänyt valmiita herkkuja miehensä makean nälkään.
Nainen toteutti miehensä toiveen leipomalla tortun kaapista löytyneistä vehnä- ja korppujauhoista, keksinmuruista ja manteleista. Hän kostutti leivonnaisen punssilla ja koristeli herkun omenahillolla ja sokerikuorrutuksella. Tarinan mukaan Runeberg ihastui herkkuun niin, että halusi samaa torttua jopa aamupalaksi.
Vaihtoehtoisen tarinan mukaan leivoksen on kehittänyt porvoolainen kondiittorimestari. 1840-luvulla myynnissä olleet leivonnaiset maistuivat erityisesti Runebergille.
Näin loihdit kakkuherkun:
Perinteisen leivoksen ohjeella voi tehdä myös kakun.
Taikina:
375 g laktoositonta voita
3,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
- vaahdota kaikki ainekset hyvin, lisää hellästi käännellen vaahtoon:
5 kananmunaa
2,5 dl piparkakkuja hyvin murustettuna
2,5 dl mantelijauhoa
n. 4 dl vehnäjauhola
2,5 tl leivinjauhetta
Voitele voilla ja korppujauholla tasapohjainen kakkuvuoka (halkaisija noin 20 cm). Paista noin 45 minuuttia 160 asteessa. Varmista kypsyys tikulla, tarvittaessa jatka hetki paistoaikaa. Kumoa jäähtynyt kakku lautaselle.
Kostuta jäähtynyt kakku.
Kostuke:
1 dl vettä
1 tl sokeria
5 tippaa karvasmanteliöljyä
tai ½ dl vettä ja ½ dl mantelilikööriä.
Peitä kostutettu kakku ja jätä vetäytymään kylmään yön yli. Tarjolle laittaessasi koristele sokerikuorrutteella ja vadelmahillolla, kuten Runebergin leivos.
Mikä Runeberg oli miehiään?
Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804 ja kuoli Porvoossa vuonna 1877.
Runeberg oli runoilija, kirjailija, opettaja, toimittaja, pappi ja professori.
Lyyrillinen ja eepillinen runoilija Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, johon kuuluu 35 runoa. Runot kertovat vuosien 1808–1809 Suomen sodan sankareista. Teoksesta löytyy myös Maamme-runo, josta on ammennettu sanat kansallislauluumme.
Runeberg nousi jo elinaikanaan kansallissankarin asemaan, ja hänen syntymäpäivää alettiin juhlia hänen vielä eläessään.
Runebergin koti Porvoossa on nyt museona. Perheen kesäasunto Pietarsaaressa on myös museoitu.
