Lapsen ajatusmaailmassa oli rohkeaa sanoa ääneen, mutta ne sanat jäivät muistiini: ”Kun joku lähelläsi täyttää vuosia, muistakaa kukin vuorollaan, siis muistakaa kukin tavallanne”.
Siis tavallanne kukin ”taaplatkaa”. Hyvinvointi kasvaa, kun muistaminen ei ole vain yksipuolista. Toisen huomioiminen on kaukana itsekkyydestä ja omahyväisyydestä, ei sinne päinkään.
Samat mumman ääneen lausumat kaksi lausetta antoivat avun aikuisen maailmaani. Ne lauseet avasivat sisälläni olevan möykyn, jotka vasta vanhana ymmärsin.
Ääneen sanottuja lauseita: Totuudesta on tuleva sinun onnesi. Kaivele sitä vaikka sontatunkiosta. Rehellisyys kannattaa aina. Valheessa on vaikea hengittää.
Olisko meille jokaiselle pohdinnan paikka?
Elvi Taipalus
Sääskiniemi