Lintujen talvinen ruokintapaikka on löytänyt aina tiensä sinne, minne olen asettunut asumaan. Viimeiset vuosikymmenet ruokintapaikka on ollut Alavuden Tusanpuolella.
Takapihalla lintujen hyvinvoinnin takeena on kaksikin automaattia siemenille ja yksi talipalloille. Ruokintapaikalla kävijöiden vuosittaisissa määrissä on yllättävän vähän vaihtelua. Kappaleissa laskien lintuja käy keskimäärin 80 yksilöä päivässä.
Lajeittain tarkasteltuna runsaslukuisimmat vieraat ovat keltasirkkuja ja varpusia. Mielenkiinnolla odotan myös peltopyiden vierailuja. Tänä talvena pyyparvi ei takapihalla poikennut.
Odotettu vieras keväin syksyin on mustarastas. Se viipyy yleensä vain päivän tai pari. Yksi harvinaisimmista vieraista on ollut pähkinähakki.
Tämän talven yllättäjä oli kolmen pyrstötiaisen ryhmä. Pitkään ne eivät talipalloja naputelleet, kun ne jo pyrähtivät omille salaperäisille matkoilleen.
Lintulaudalla en niitä muista aikaisemmin nähneeni. Jostain muistojen sopukoista kumpuaa kuitenkin ajatus, että joskus vuosia sitten, metsiä kulkiessani olen tämänkin linnun nähnyt.
Hannu Levelä