Tulevana viikonloppuna vietetään pyhäinpäivää, mutta monissa perheissä vietetään myös Amerikan maalta rantautunutta halloweenia, jonka etenkin kauppiaat ovat ottaneet täällä Suomessa avosylin vastaan.
Wikipedia tietää kertoa, että halloweenin nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows’ Eve” eli kaikkien pyhimysten aatto. Juhlan syntyyn on vaikuttanut muinaisten kelttien talven alkamisen päivä samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.
Halloweenia on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Yhdysvaltoihin juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset. Suomessa juhla tunnetaan ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan.
Kolmas näihin aikoihin vietetty juhla on sadonkorjuun valmistumisen ja työvuoden päätöksen syysjuhla kekri, jolla silläkin on juurensa vuosituhansia vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Yhteisöllisissä kekrijuhlissa nautittiin yltäkylläisesti satokauden antimista, kerrottiin tarinoita, hassuteltiin ja ennustettiin tulevan vuoden tapahtumia. Kekrin peruja on myös joulun vietto joulupukkeineen.
Nykyinen tapamme siirtyä syksystä talveen lienee sekoitus vähän näitä kaikkia. Ainakin meidän perheessämme perinteet ovat menneet suloisesti sekaisin. Lasten kanssa on käyty haudoilla sytyttämässä kynttilöitä, mutta on vietetty myös jännittävää halloweenia, koska se on ollut lapsista niin hauskaa.
Itse olenkin sitä mieltä, että jokainen saa juhlia syksyn päättymistä ja talven alkua parhaaksi katsomallaan tavalla. Turha sitä on kenenkään tulla ulkopuolelta ohjeistamaan.
Karoliina Syrjä