Kehaisu kaikille, jotka antoivat äänensä vaaleissa. Pieni vaivannäkö oli tärkeä ele maakunnan, kotikylän ja oman perusarjen hyväksi.
Talouskurin paineessa valtuutetuilta edellytetään hankaliakin valintoja. Näitä ratkaisuja tehdään, äänestimme tai emme. Äänestämällä voimme kuitenkin osaltamme vaikuttaa siihen, millaiselta arvopohjalta päätöksiä työstetään.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli Alavudella 52,3, Ähtärissä 54,7 ja Kuortaneella 62,3. Aluevaaleissakin lukemat olivat kaikissa kunnissa 50 ja 60 välimaastossa.
Ovatko luvut hyviä vai eivät, riippuu näkökulmasta. Vähän sama, kuin pohtisi, onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä.
Pessimisti voisi ajatella, että vain noin puolet alueemme asukkaista haluaa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Iso siivu äänioikeutetuista katsoi, ettei äänestäminen syystä tai toisesta kannata.
Toisaalta luvut olivat paremmat kuin vuosina 2021 ja 2022. Aktiivisuus nousi kunnissamme varsinkin aluevaalien osalta useilla pykälillä. Optimisti saattaisi tuumata, että suuntahan on selvästi ylöspäin.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi juuri tutkimustuloksia, joiden perusteella enemmistö (59 %) suomalaisista kokee kuntansa päätöksenteon ja hallinnon itselleen etäiseksi.
Tämä on ollut huomattavissa toimittajan työssäkin. Vaaligallupeja tehdessä moni paikallinen jätti vastaamatta, koska koki kunta- ja aluepolitiikan liian vaikeaksi tai tuntemattomaksi puheenaiheeksi.
Vastuuta ei voi sälyttää vain yksilöiden harteille. Nyt on oiva sauma päättäjien, median ja vaikka opetustoimienkin tarttua toimeen, jotta paikallisesta päätöksenteosta tulisi yhä näkyvämpää, ymmärrettävämpää ja helpommin lähestyttävää.