Viime viikon lehti käsitteli terveydenhoidon tulevaisuutta ainakin kolmessa kohdin. Hyvin erilaisia olivat tulokulmat.
Minua otti päähän nimimerkin ”Vastuu ei taida painaa...” kirjoitus. Mihin faktaan mielipide Ruotsin systeemistä perustuu? Systemaattisin analyysi, johon olen törmännyt, on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikön päällikön Pia Maria Jonssonin blogi Ruotsin järjestelmän toimivuudesta. Muutamia otteita hänen blogistaan:
- Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistuksesta on olemassa huomattavasti laajempaa tietoa kuin mitä Suomessa käyty mediakeskustelu ja sen pohjana runsaasti siteerattu Ruotsin valtion tarkastusviraston raportti antavat ymmärtää.
- Maakäräjien tulee julkaista ajankohtaista vertailutietoa tuottajista. Tämän ohella potilaan valinnan perusteina voivat tutkimusten mukaan olla palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, hoitopaikan maine ja potilaan hoitopaikassa kokema kohtelu. Jos potilas ei ole tyytyväinen, hän voi ”äänestää jaloillaan”.
- Ruotsin 9,6 miljoonaisesta väestöstä 8,3 miljoonaa asuu nyt kunnissa, joissa julkisen terveyskeskuksen ohella toimii myös vaihtoehtoinen yksityinen palvelutuottaja. Väestöstä 99 prosentilla matka terveyskeskukseen taittuu autolla 20 minuutissa tai alle ja 80 prosentilla väestöstä matka vaihtoehtoiseen terveyskeskukseen on korkeintaan viisi minuuttia pitempi kuin lähimpään terveyskeskukseen.
- Viime syksynä yli 90 prosenttia terveyskeskuksesta lääkärille aikaa tarvitsevista ruotsalaisista sai vastaanottoajan 7 päivän sisällä ajanvarauksesta, Suomessa vastaava luku oli noin 43 prosenttia.
- Vårdanalysin julkaisemien raporttien mukaan potilastyytyväisyys on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan. Aktiivisen valinnan tehneet potilaat ovat olleet muita tyytyväisempiä.
- Kolmella tutkitulla maakäräjäalueella kaikki potilasryhmät, mukaan lukien paljon hoitoa vaativat potilaat, lisäsivät perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden käyttöä.
- Pohjaa Suomen medioissa esitetylle tiedolle terveyserojen kasvamisesta valinnanvapausuudistuksen seurauksena ei siteeratusta tarkastusviraston raportista löydy.
- Perusterveydenhuollon haasteena Ruotsissa on edelleen harvaanasuttujen alueiden lääkäripalveluiden saatavuus. Valtion tarkastusvirasto ehdottaa vahvojen poikkeusmenettelyjen sallimista tuotannon edistämiseksi harvaanasutuilla seuduilla.
Siis: ruotsalaiset kokemukset eivät anna aihetta mollata raha seuraa asiakasta -järjestelmää. Siellä on menty parempaan suuntaan, mutta kehitettävääkin on. Nimimerkki voisi tehdä läksynsä kunnolla.
On syytä huomata, että Ruotsissa on kysymys pelkästään sairaanhoidon järjestämisestä. Meidän sote-mallissamme samaan nippuun niputetaan myös sosiaalipuoli. Siinä on suuri ero. Lisäksi Ruotsissa ei ole ollut yhtä voimakasta työterveyshuoltojärjestelmää kuin Suomessa.
Pertti Peltokangas Kuortane