Eläintarhoissa joudutaan tekemään joskus myös vaikeita päätöksiä ja yksi sellainen realisoitui tänään keskiviikkona, kun Ähtärin eläinpuistoa asuttaneen vanhan susilauman kolme viimeistä jäsentä, Lennart, Leopold ja Lynette, lopetettiin.
Eläinpuiston lähettämän tiedotteen mukaan eläinpuiston nykyinen susilauma koostui saman pentueen sisaruksista, jotka olivat ehtineet jo kunnioitettavaan 15 vuoden ikään.
Sudet elävät Suomen luonnossa harvoin yli kahdeksanvuotiaiksi.
– Korkea ikä toi susille mukanaan luonnollisia vanhuuden vaivoja, ja siksi niiden vointia ja ikääntymistä seurattiin etenkin viime vuodet erityisen tarkasti. Päätös susien lopetuksesta oli pitkän ja tarkoin harkitun mietinnän tulos, joka tehtiin yhteistyössä eläintenhoitajien sekä eläinlääkärin kanssa, kertoo eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski.
Eläinpuistossa jäädään kaipaamaan ulvovaa susilaumaa
Ähtärin eläinpuisto aloitti toimintansa 50 vuotta sitten. Sudet kuuluivat puiston ensimmäisiin petoeläimiin, ja ovat asuttaneet puistoa siitä lähtien.
– Nyt, kun tarha jää tyhjäksi, olemme päättäneet uudistaa ja nykyaikaistaa sitä perinpohjaisesti, koska samankaltaista tilannetta tulee harvoin, Haapakoski kertoo.
– Saimme hoitaa ja seurata tätä sisaruslaumaa 15 vuoden ajan, ja tiedämme, miten tärkeitä sudet ovat myös monelle vieraallemme. Vaikka päätös oli vaikea, niin valoa siihen tuo tieto siitä, että aikanaan samaan tarhaan voi muuttaa uusi nuori susilauma asuttamaan entistä nykyaikaisempaa tarhaa tutuissa maisemissa.
Tarkka aikataulu selviää Haapakosken mukaan sen jälkeen, kun on saatu tutkittua perusteellisesti tarhan kaikki kunnostustarpeet.
Eläinpuiston tavoitteena on perustamisestaan asti ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet.
Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava.
– Vaikka eläinpuistossa jäädäänkin nyt kaipaamaan ulvovaa susilaumaa, niin toiminnan ytimenä ovat lajiensuojelu, puistoa asuttavien lajien ja yksilöiden hyvinvointi sekä toiminnan jatkuva kehitys, Haapakoski jatkaa.
