Muusikko Pauli Hanhiniemi vastaa toimittajan puheluun junassa.
– Matkani käy valtion rautateillä parhaillaan kohti Iisalmea, joten älä ihmettele jos yhteys pätkii.
Kesä ja kohta koittava syksy kuljettavat Hanhiniemeä ja Kolmas Nainen -yhtyettä ympäri Suomen. Vaikka keikkailukokemusta on kertynyt vuosikymmenten ajalta, tien päälle palaaminen koronavuosien jälkeen on vaatinut konkareiltakin totuttelua.
– Parin vuoden pakkoloman jälkeen rutiinit ovat olleet vähän kateissa. Organisaatio on ollut niin sanotusti kesäterässä, mutta kyllä tämä tästä, Hanhiniemi kuvailee.
Asiallinen kopla
Kuluva kesä poikkeaa tavanomaisesta myös siksi, että Kolmannen Naisen perustamisesta tulee kuluneeksi pyöreät 40 vuotta.
Bändi perustettiin Alavudella vuonna 1982 kokoonpanolla, johon kuuluivat Hanhiniemen lisäksi kitaristit Sakari Pesola ja Timo Löyvä, basisti Raimo Valkama sekä rumpali Pasi Kallioniemi.
Myöhemmin mukaan liittyi kitaristi Timo Kivikangas.
Kolmas Nainen on vuosikymmenten kuluessa tehnyt lukemattomia keikkoja ja muun muassa 10 studioalbumia, joista vuonna 1990 julkaistu "Hyvää ja kaunista" nosti yhtyeen koko kansan tietoisuuteen.
Levyiltä löytyy liuta tuttuja kappaleita, kuten "Tästä asti aikaa", "Elämän tarkoitus" ja "Valehtelisin, jos väittäisin".
Kuten kaikissa pitkissä liitoissa, myös Kolmannella Naisella on ollut omat karikkonsa. Yhdessä eletyt vaiheet ovat Hanhiniemen mukaan hitsanneet bändin jäsenet lujasti yhteen.
– Kilometrien karttuessa henkilökohtaiset ambitiomme ovat jääneet taustalle ja puhallamme selkeämmin yhteen hiileen. Sanoisin, että olemme tätä nykyä aika asiallinen kopla.
Erityisesti erästä oivallusta on kiittäminen siitä, että Kolmannen Naisen soitto jatkuu.
– Olemme ymmärtäneet, että kun yhdistämme voimamme, olemme enemmän kuin osiemme summa.
Manselaistunut alavutelaispoika
Kolmas Nainen juhlisti keski-ikäiseksi varttunutta uraansa juhlakeikalla kotikaupungissaan Alavudella 6. elokuuta. Lämmittelijöinä rokkasivat Dr. Feelgood ja Juliet Jonesin Sydän.
Kaupungin pesäpallokentällä pidettävällä keikalla nähtiin myös vierailevia tähtiä.
Alavus on muusikolle edelleen tärkeä, vaikka hän onkin kotiutunut Tampereelle jo 90-luvun tienoilla.
– Muistikuvat Alavudesta palaavat mieleen silloin tällöin. Kyllähän siellä yhtä jos toistakin elämänaluetta harjoitettiin ja harrastettiin, Hanhiniemi myhäilee.
Vaikka muusikko kertoo tunnistavansa alavutelaispojan yhä itsessään, sen kummemmasta nostalgisoinnista hän ei piittaa.
– Se, että haluaa muistella menneitä, ei tarkoita sitä että haluaisi palata menneisyyteen. En kuluta aikaani vanhojen asioiden kaipailuun. Se on mielestäni vähän uunojen hommaa.
Pitäisikö Kolmannelle Naiselle pystyttää Alavudelle patsas? Onhan Eppu Normaalilla ja Juicellakin omansa. Hanhiniemeä ajatus naurattaa.
– Pärjäämme hyvin ilmankin, kiitosta vaan. Kolmas Nainen on musiikkia, ei sitä voi muuntaa mykäksi patsaaksi.
Juna suuntaa tunneliin ja puhelu katkeaa. Minuutin päästä Hanhiniemi soittaa takaisin uuden, puolivakavan idean kera.
– Toisaalta, Alavuden vanhan Halpa-hallin kivijalkaan voisi kyllä laittaa muistolaatan. Siinä sopisi lukea näin: "Tässä kivijalassa piti kellaribaaria Mäkelän Asseri, joka tarjoili keikalle lähtijälle lämmintä olutta ja keikalta palaavalle kylmempää".
Hatunnosto taustavoimille
Kolmannen Naisen keikkaporukka taustavoimineen käsittää tällä hetkellä kymmenisen henkilöä. Hanhiniemi kertoo bändin halunneen mukaan ensisijaisesti niitä tuttuja nimiä, jotka ovat kulkeneet bändin matkassa pitkään.
Kaikki ovat mukana omien mahdollisuuksiensa ja aikataulujensa mukaan. Sama pätee Kolmannen Naisen nykyiseen dynamiikkaan.
– Meillä ei ole toimintasuunnitelmaa. Jatkamme keikkailua ja musiikin tekemistä päivä ja vuosi kerrallaan. Biisejä syntyy omia aikojaan, jos on syntyäkseen. Julkaisuja tulee sitten joskus. Bändi ei ole meille enää elinkeino, vaan se on asia jota vaalimme.
Haastattelun päättymisen jälkeen kuluu noin vartti. Sitten Hanhiniemi soittaa takaisin.
– Hei kuule. Haluaisin vielä painottaa kymmenhenkisen keikkaporukkamme taustatekijöiden hirmu suurta merkitystä minulle ja bändille. He ovat tehneet valokeilan ulkopuolella pitkän uran. Jos saan käyttää palstatilaa siihen, että nostan heille hattua, sen myös teen.
