Pal­kit­tu Pa­ha­jo­ki hyväksi -hanke otti taas as­ke­leen eteen­päin – Ve­sis­töön is­tu­tet­tiin tu­hat­mää­rin ka­lan­poi­ka­sia

Alavus
Pikkuruiset taimenet elävät elämänsä tässä vaiheessa vielä ruskuaispussista saamansa ravinnon varassa.
Pikkuruiset taimenet elävät elämänsä tässä vaiheessa vielä ruskuaispussista saamansa ravinnon varassa.
Kuva: Timo Rintala

Alavuden Pahajokeen laskettiin reilu pari viikkoa sitten 16 000 järvitaimenen poikasta. Joen yläosaan ja Nesteenkoskelle istutettiin molempiin kolme tuhatta ja Ikkalanlahdelle kymmenen tuhatta taimenta.

Kalojen siirto on osa kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistä Pahajoki hyväksi -hanketta.

Vuosina 2021–2025 toteutettavassa hankkeessa tarkastellaan, suunnitellaan ja toteutetaan Pahajoen Alavudenjärven valuma-alueen kunnostus- ja virkistystoimintaan liittyviä toimia.

– Talven aikana jokea on ennallistettu ja kunnostettu erityisesti kalataloudellisessa tarkoituksessa, projektipäällikkö Timo Rintala kertoo.

Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi päästää poikaset veteen yhdessä Pahajoen kalataloudellisen kunnostusalueen suunnittelijan Jarmo Pautamon kanssa.
Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi päästää poikaset veteen yhdessä Pahajoen kalataloudellisen kunnostusalueen suunnittelijan Jarmo Pautamon kanssa.
Kuva: Timo Rintala

Ruskuaispussi turvaa ravinnonsaannin

Kuusituhatta taimenen vastakuoriutunutta poikasta hankittiin Hanka-Taimen Oy:n kalanviljelylaitokselta Hankasalmelta. Ne toimitettiin paikan päälle muovisissa happipakkauksissa, joista jokaisessa oli noin 20 litraa vettä. Pakkauksiin lisättiin happea kuljetuksen ajaksi.

Poikaset paikalle toimittaneen Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Marko Paloniemen mukaan kuljetus sujui ongelmitta.

– Kuljettaminen happipakkauksissa on helppoa, koska poikaset ovat vielä pieniä ja niitä mahtuu paljon pieneen vesimäärään. Istutusten yhteydessä on hyvä varmistua siitä, että happipakkauksen veden lämpötila on suunnilleen samalla tasolla istutusvesistön kanssa. Tarvittaessa lämpötilaeroa tasataan ennen istutusta, Paloniemi selvittää.

Veteen päässeet poikaset elävät ensimmäiset päivänsä kivien koloissa ruskuaispussinsa voimalla. Ne lähtevät etsimään ravintoa sen jälkeen, kun ruskuaispussin sisältämä ravinto on kulutettu.

Istutuksia seuraamassa olleet varttuneemmat kalamiehet Antti Ikkala ja Aatos Kiviaho toivovat, että kunnostustoimilla saataisiin palautettua Pahajoen 50 vuoden takainen hyvä taimen- ja rapukanta. Oikealla ympäristöpäällikkö Jukka Kotola.
Istutuksia seuraamassa olleet varttuneemmat kalamiehet Antti Ikkala ja Aatos Kiviaho toivovat, että kunnostustoimilla saataisiin palautettua Pahajoen 50 vuoden takainen hyvä taimen- ja rapukanta. Oikealla ympäristöpäällikkö Jukka Kotola.
Kuva: Timo Rintala

Tavoitteena luontaisesti lisääntyvä kanta

Taimen on Paloniemen mukaan arvostettu kalalaji, jolla on suhteellisen korkeat vaatimukset elinympäristönsä suhteen.

– Taimen toimii tavallaan eräänlaisena indikaattorina kunnostuksen onnistumisen ja veden laadun kannalta. Mikäli taimen kotiutuu ympäristöönsä, voidaan todeta kunnostustoimenpiteiden olleen onnistuneita.

– Laji on kalastajienkin kannalta kiinnostava. Istutusten onnistumista voidaan arvioida sähkökoekalastamalla istutusalueet myöhemmin syksyllä. Tällöin poikasia voidaan havaita, jos ne ovat säilyneet hengissä, Paloniemi kertoo.

Toiveissa on, että taimen alkaa menestyä kunnostetuilla alueilla. Parhaassa tapauksessa se muodostaa luontaisesti lisääntyvän kannan Pahajoen alueelle.

Tammikuussa otetussa kuvassa kipataan peltokiviä kunnostustyömaalle Pahajoen ja Sapsalammen yhtymäkohdassa.
Tammikuussa otetussa kuvassa kipataan peltokiviä kunnostustyömaalle Pahajoen ja Sapsalammen yhtymäkohdassa.
Kuva: Timo Rintala
On ollut kiva paikallisena ranta-asukkaana seurata, kuinka Alavudenjärven ja Lapuanjoen rannoilla näkyy yhä enemmän nuoria ja vähän varttuneempiakin kalastajia.
Timo Rintala

Järvivesi on jo kirkastumaan päin

Pahajoella on toteutettu muitakin mittavia toimenpiteitä viime aikoina.

Esimerkiksi tämän vuoden alkukuukausina yläosan jokiosuuksia kunnostettiin asettelemalla jokeen kaksi miljoonaa kiloa kiviainesta kone- ja osittain myös käsityönä. Työ toteutettiin yhteistyönä useiden paikallisten yritysten ja maanomistajien kesken.

Pitkäjänteinen ja monivaiheinen työ on tuottanut tulosta ja se on ehditty jo palkitakin. Viime kesänä Alavuden kaupungille ja Timo Rintalalle myönnettiin valtakunnallinen Vuoden vesistökunnostajapalkinto.

Rintalan mukaan Alavudenjärven vesi on parhaillaan kirkastumaan päin.

– Vuosittaisten seurantanäytteiden perusteella näkösyvyys on lisääntynyt 50–100 senttiä. Ravinne- ja kiintoaineita on siis saatu vähennettyä useilla kosteikoilla kunnostustoimilla.

– Asiaan vaikuttaa myös se, että olemme kunnostusten yhteydessä viidessä vuodessa nuotanneet Alavudenjärvestä noin 18 tuhatta kiloa roskakalaa, Rintala tietää ja lisää paikallisilta asukkailtakin tulleen hyvää palautetta veden nykytilasta.

– Ikkalan tilan kahden polven isännät kertoivat keväällä, että vesi on kirkastunut huomattavasti.

– Alueen viljelijöillä on osansa asiassa, sillä he ovat yhä enemmän siirtyneet kevätkyntöön. Tällöin peltojen sulamisvedet kiintoaineineen ja ravinteineen valuvat kasvupeitteisten peltojen alueilta puhtaampana vesistöihin keväisin.

Aiemmin lahnojen valtaamaan järveen on nyt saatu palautettua hyvä kuha-, hauki- ja ahvenkanta.

– On ollut kiva paikallisena ranta-asukkaana seurata, kuinka Alavudenjärven ja Lapuanjoen rannoilla näkyy yhä enemmän nuoria ja vähän varttuneempiakin kalastajia. Kiitos kuuluu myös paikallisen kalastusseuran aktiivisille toimijoille, jotka vuodesta toiseen järjestävät koululaisille opastettuja kalastustapahtumia, Rintala kehuu.

Ilmoita asiavirheestä