Kiinnostus lähiruokaan on edelleen kasvussa. Parhaimmillaan silloin puhutaan paikallisruoasta, joka on tuotettu ja jalostettu sen alueen raaka-aineista, jossa se myös kulutetaan. Silloin sen käytön voi uskoa edistävän oman alueen hyvinvointia ja ruokakulttuuria. Mahdollisimman lyhyeksi jakeluketju jää, kun tuote siirtyy tuottajalta kuluttajalle suoraan kädestä käteen.
Lähiruoasta ovat kiinnostuneita tiedostavat kuluttajat, jotka antavat arvoa ruoan alkuperälle ja tuotteen jäljitettävyydelle. He haluavat tietää, mitä suuhunsa laittavat. Heitä kiinnostaa tuotantoeläimen elämänlaatu syntymästä teurastukseen saakka yhtä hyvin kuin se, mitkä ovat munivien kanojen olosuhteet tai mitä aineita vihannesten, juuresten tai marjojen kasvatuksessa on käytetty.
Yksi lähiruoan jakelumalli on Reko-lähiruokarengas, joita Suomessa toimii jo useita kymmeniä. Nyt sellainen ottaa ensiaskeliaan Alavudella ja Kuortaneella. Lähimmät toimivat renkaat löytyvät Seinäjoelta sekä Alajärvi-Soini-Ähtäri -alueelta. Yleensä renkaita vetävät kuluttajat, jotka lähiruokaa haluavat. Alavuden-Kuortaneen seudulla renkaan ovat panneet alulle tuottajat kokeillakseen, löytyykö lähiruoalle ostajia oikeasti.
Hinnalla lähiruoka ei kilpaile markettien tarjonnan kanssa. Tuottajien on hinnoiteltava tuotteensa niin, että heille jäisi siitä tuotantokustannusten lisäksi toimeentuloakin.
Nykykuluttajat kaipaavat raaka-aineita, joista on helppo tehdä ruokaa. Moni pelkää tarttua karitsanpuolikkaseen tai naudan neljännekseen. Valmiista jauhelihasta, kyljyksistä ja fileistä ruoka syntyy vähemmälläkin taidolla ja vaivalla. Tähän tarpeeseen tuottajat ovat lähteneet vastaamaan.
Sopii vain toivoa, että ihmisten kiinnostuksesta lähiruokaan versoisivat toimivat ja kasvavat paikallisruokamarkkinat.
Eeva-Liisa Kulju, toimittaja