Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Tämä tarkoittaa yli 4,1 miljoonaa lukijaa. Sanomalehdet tavoittavat eri-ikäisistä suomalaisista 90–97 prosenttia, kaikissa ammattiryhmissä työskentelevistä 90–98 prosenttia ja eri tuloisista kotitalouksista 94–98 prosenttia.
Lehtisisältöjä lukee digitaalisena jo 86 prosenttia suomalaisista, mutta myös painettujen lehtien lukuaika on kasvanut. Esimerkiksi paikallislehtien tarjonnan parissa vietetään tutkimuksen mukaan keskimäärin 33 minuuttia. Eli vaikka painettujen lehtien lukijamäärät laskevat, niin keskittyminen sisällön lukemiseen näyttäisi lisääntyvän.
Tummia pilviä tulevaan tuo eduskunnassa käsittelyssä olevan uuden postilain sekä Postin julkistamien uudistusten yhteisvaikutus. Uutismedian liiton mukaan uhkana on, että paikallislehtien toimintaedellytykset vaikeutuvat ja jakelun kustannukset nousevat kestämättömälle tasolle.
Uudessa postilaissa kerran viikossa ilmestyvät paikallislehdet ovat jäämässä kaavaillun jakelutuen ulkopuolelle. Syyskuun puolivälissä Posti tiedotti siirtyvänsä ensi vuonna uuteen kolmiportaiseen alueelliseen hinnoitteluun, jossa suuri osa paikallislehdistä on kalleimmassa C-ryhmässä. Lisäksi Posti on tiedottanut tilaajapeittoa täydentävien peittojakeluiden lopettamisesta.
Ellei tähän puututa, osa paikallislehdistä voi joutua lopettamaan tai ainakin tinkimään sisällöstään. Paikallislehtien säilyminen kattavasti ympäri maata on tärkeä asia demokratian kannalta. Mikäli joltain paikkakunnalta loppuu oma lehti, alue jää väistämättä vähän varjoon. Missä sen jälkeen kerrotaan aluetta koskevasta päätöksenteosta, ilmoitetaan alueen tapahtumista ja käydään keskustelua paikkakunnan asioista?