Tarkoittaako pääsiäinen sinulle kirkkovuoden suurinta juhlaa, kevätkarnevaalia vai tavallista pidempää viikonloppua? Kirkko pyrkii pitämään esillä pääsiäisen kristillistä sanomaa.
Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin. Kirkkovuoden tärkein juhla on myös juhlista suurin: sitä viettää kolmasosa maailman väestöstä.
Suomessa pääsiäinen ei ole koskaan saanut kansan keskuudessa samanlaista arvostusta kuin joulu. Tiedossa on, että uskonnollisessa mielessä silloin juhlitaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeistä ylösnousemusta.
Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat silti pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.
Hiljainen perjantai
Pitkäperjantai on perinteisesti ollut kieltojen päivä. Vanhojen uskomusten mukaan lapset täytyi piiskata pitkäperjantaina varmuuden vuoksi. Myös imettäminen on ollut kiellettyä 1800-luvulla, siksi ettei lapsesta tule velhoa. Pitkäperjantaina ei saanut liioin nauraa niin, että hampaat näkyvät.
Vuonna 1968 voimaan tullut huvikielto esti Suomessa kaikenlaisen hauskanpidon pääsiäisen pyhinä. Vielä muutama vuosikymmen sitten pääsiäisen uskonnollista sanomaa kunnioitettiin riviuskovaistenkin kodeissa nykyistä enemmän.
Pitkäperjantai tuntui varsinkin lapsista nimensä veroiselta, sillä silloin ei ollut mitään asiaa kavereiden luo.
Nykyään pääsiäinen tarkoittaa monelle vain ihanan pitkää viikonloppua, jota vietetään kavereiden kesken yökerhoissa tai lähdetään minilomalle. Reissuissa ei kuitenkaan ole usein kyse siitä, että pääsiäisen valmisteluja lähettäisiin pakoon samaan malliin kuin jouluna.
Kielloista karnevaaleihin
Pitkäperjantain tapahtumat olivat todellisuutta parituhatta vuotta sitten. Kristilliset kirkot muistuttavat pääsiäisen pitämällä hiljaisella viikolla ja pääsiäisen jälkeisellä viikolla lukuisia jumalanpalveluksia, hartauksia, konsertteja ja muita tapahtumia.
Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla, sillä silloin on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä. Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin ja avasi tien ikuiseen elämään.
Kirkoissa vietetään pitkäperjantaina sanajumalanpalvelus ilman ehtoollista. Kellot ja urut ovat hiljaa.
Alttarilla on vain ristiinnaulitun krusifiksi. Kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa.
Päivän liturginen väri on musta. Kirkon alttari ja saarnatuoli on verhottu mustaan.
Mustasta valkoiseen
Surun jälkeen vuorossa on ilo. Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin seurakunnissa vietetään pääsiäisyön messua.
Messun yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta liturginen väri vaihtuu valkoiseen.
Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.
Milloin se on se pääsiäinen?
Pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee.
Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen.
Pääsiäispäivä voi siis olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tänä vuonna pääsiäispäivää eli ensimmäistä pääsiäissunnuntaita vietetään 9.4.
Esimerkiksi viime vuonna vastaava pääsiäispäivä oli 17. huhtikuuta.
Kahtena tätä vuotta seuraavana vuonna voikin todeta pääsiäisen ajankohdan vaihtelevuuden.
Ensi vuonna eli vuonna 2024 näet pääsiäispäivä on 31. maaliskuuta ja vuonna 2025 se on 20. huhtikuuta.
Mitä löytyy pääsiäisen symbolien taustalta?
Rairuoho: Rairuoho symboloi uutta alkua ja juhlistaa kevään tuloa. Tämä voidaan yhdistää pääsiäisen ylösnousemukseen, mutta ruohon kasvattaminen pohjautuu vanhoihin pakanaperinteisiin.
Pääsiäisnoita: Pääsiäisessä on kysymys hyvän ja pahan taistelusta. Jeesuksen ollessa haudassa pahat temmelsivät maan päällä. Tästä muistuttavat noidat ja trullit.
Puput: Pitkäkorvat symboloivat hedelmällisyyttä. Pupujen uskotaan munivan pääsiäismunat.
Suklaamuna: Yllätyksen sisältävä muna symboloi hedelmällisyyttä, jälleensyntymistä sekä uutta elämää. Suklaaherkun katsotaan myös kuvaavan Jeesuksen tyhjää hautaa ja kuolleista nousemista.
Kananmuna: Muna kätkee sisäänsä uuden elämän ja soveltuu siksi kristillisen ylösnousemususkon symboliksi.
Pääsiäismunan suosioon on myös käytännön syy: Katolisissa maissa kieltäydytään eläinkunnan tuotteista pääsiäispaaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli. Munat tuli käyttää ennen pilaantumista.
Pajunkissa: Pajunkissaoksat ovat suomalaisten palmunlehviä. Raamatun mukaan kansa levitti palmunlehviä tielle, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Koristellut pajunoksat yhdistyvät Suomessa virpomiseen.
Kokko: Kokkoja poltetaan noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Mitä enemmän kokosta nousee savua ja kipinöitä, sitä varmemmin noidat ja muut pahat henget eivät päässe paikalle.
Virpominen: Virvonta on Jeesuksen saaman palmunlehvätervehdysten muisto. Virvontaa pidetään siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.
Nykyään tavassa yhdistyvät virpomis- ja noitaperinne. Pienet lapset kulkevat noidiksi tai muiksi pääsiäishahmoiksi pukeutuneina saaden palkkioksi makeisia.
Etelä-Pohjanmaalla virpojat eli trullit liikkuvat pääsiäislauantaina. Muualla maassa näin tehdään palmusunnuntaina.
Pasha: Venäläisperäinen pääsiäisherkku valmistettiin alun perin paaston aikana talteen kerätystä maidosta ja kananmunista.
Mämmi: Perinteisin suomalainen pääsiäisruoka juontaa juurensa juutalaisen pääsiäisjuhlan happamattomaan leipään. Hapan on juutalaisille pahan vertauskuva.
Lammas: Jeesusta kutsutaan Raamatussa Jumalan karitsaksi
