Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen mukaan 50 vuotta täyttäneistä naisista kaksi kolmesta ja miehistä yksi seitsemästä saa loppuelämänsä aikana osteoporoosiperäisen murtuman.
Pienentynyt luuntiheys on noin 44 prosentilla 65 vuotta täyttäneistä. Osteoporoosi aiheuttaa vuosittain 45 000 murtumaa.
Osteoporoottisen murtuman saaneella on 2–4-kertainen riski saada uusi murtuma. Murtumien ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti väestön ikääntymisen myötä.
Murtumat heikentävät toimintakykyä ja lisäävät hoidon ja hoivan tarvetta. Selkärangan murtumat lisäävät kuolleisuutta jopa 8-kertaiseksi. Lonkkamurtuman saaneista joka viides kuolee vuoden sisällä murtumasta.
Osteoporoosi on etenevä pitkäaikaissairaus. Toisaalta osteoporoosin hoito on tehokasta: hyvällä hoidolla vähennetään murtumariskiä 6–12 kuukauden kuluessa 50–80 prosentilla.
Hoitosuosituksen mukaan ”… jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”.
Etelä-Pohjanmaan alueella oli vuonna 2022 yli 51 000 65 vuotta täyttänyttä, joista arviolta yli 22 500:lla oli alentunut luuntiheys ja joilla oli yli 15 000 kaatumishoitojaksoa ja 328 lonkkamurtumaa.
Luustoliitto toteutti syksyllä 2023 valtakunnallisen potilaskyselyn, johon vastasi 1 242 osteoporoosia tai sen esivaihetta osteopeniaa sairastavaa. Kysymyksiä oli työstämässä ja vastaukset analysoi Taloustutkimus Oy.
Kyselytulosten mukaan:
• Vain 60 prosentille osteoporoosidiagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa
• Vain 39 prosentilla selvitettiin syitä osteoporoosin taustalla sekundaarisyiden poissulkemiseksi ja niiden hoitamiseksi
• 68 prosenttia sai ohjausta itsensä hoitamiseen.
Myös Etelä-Pohjanmaalle tarvitaan toimiva osteoporoosin hoitoketju/palvelupolku, jossa huomioidaan hoidon kokonaisuus murtumapotilaiden seulonnasta alkaen ja tuetaan pitkäaikaissairasta potilasta hoitamaan haasteellista sairauttaan.
Väestön ikääntyessä osteoporoosi murtumineen tulee olemaan aiempaa suurempi haaste lisääntyvän akuutti- ja pitkäaikaishoidon sekä hoivan vuoksi.
Hyvinvointialueilla on tärkeää huomioida hoitosuosituksen mukainen osteoporoosin ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoidon kokonaisuus. Näin säästetään yhteiskunnan resursseja ja osteoporoosia sairastavilla on mahdollisuus ikääntyä nykyistä toimintakykyisempänä.
Ansa Holm, Suomen Luustoliitto ry:n toiminnanjohtaja