Jokainen YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen ratifioinut valtio on sitoutunut järjestämään lapsille maksuttoman perusasteen koulutuksen, joka tukee lapsen persoonallisuuden ja valmiuksien kehittämistä, valmistaa vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa sekä edistää kunnioitusta elinympäristöä kohtaan, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliitto Lapsen oikeuksien viikon kannanotossaan.
Suomessa on arvostettu koulutusta korkealle ja siihen on panostettu. Kaikille saatavilla oleva koulutus on edistänyt tasa-arvoa ja pienentänyt eriarvoisuutta. Viime vuosina oppimistulokset ovat kuitenkin laskeneet ja huoli peruskoulun tilasta sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista on herännyt.
Suomalainen koulu ei enää pysty kuromaan umpeen kotitaustasta juontuvia oppimiseroja. Samalla Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa koulutuspanostukset ovat laskeneet 2010-luvulla. Oppiminen on paitsi lapsen oikeus, myös kohtalon kysymys koko yhteiskunnalle.
Hyvä uutinen on, että lapsista ja nuorista 68 prosenttia pitää uuden oppimista kivana, ja vain 4 prosenttia ei pidä siitä (LSKL 2024). Vaikeuksista huolimattakin lapset ovat innokkaita oppimaan ja vastaanottavaisia tuelle. Motivaation puute ei selitä oppimistulosten laskua tai heikommin pärjäävien kasvavaa osuutta.
Lähtökohdat eivät ole kaikilla samat. Oppimistuloksissa näkyvät muun muassa sosioekonomiset tekijät sekä sukupuolten ja alueiden väliset erot. Oppimisen pohjalla on lapsen kokemus siitä, että hänet hyväksytään, hän on turvassa ja hänellä on tulevaisuus. Lapsi tarvitsee aikuisia, jotka tukevat koulussa tehtävää työtä, innostavat oppimiseen sekä kannustavat sitkeyteen.
Vain hyvinvoiva lapsi oppii. Siksi koulu tarvitsee tuekseen yhteiskunnan, joka tukee koteja ja vanhemmuutta.