Viime aikoina useampikin ystäväni tai tuttuni on saanut suru-uutisen, kun joku heidän läheisistään on menehtynyt. Jonkun kuolema on ollut odotettavissa, jonkun on tullut yllättäen. Yhtä kaikki, kaikissa niissä perheissä joulunaikaa värittää tänä vuonna myös suru ja kaipaus.
Vakava sairaus tai äkillinen kuolema saa miettimään elämän katoavaisuutta. Kiireisessä arjessa unohtuu usein se, että jokainen päivä on arvokas, sillä koskaan ei voi tietää, mikä päivistä on viimeinen.
Aina silloin tällöin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea hyvää omassa elämässä on.
Joskus onnellisuus on helppo löytää. Se voi olla rakkaan ystävän tapaaminen tai vaikkapa onnistuminen jossain itselle merkityksellisessä asiassa. Välillä on kuitenkin tilanteita, joissa elämä näyttäytyy vain kurjana, ikävien asioiden kasautumana, josta ei meinaa löytää mitään myönteistä.
Ihminen kaipaa elämäänsä onnellisuutta. Asioita, jotka saavat hyvälle mielelle. Jatkuva murehtiminen ja ikävien asioiden pyörittely voi aiheuttaa jopa fyysistä sairautta.
Onnellisuutta voi opetella. Yksi keino on pitää onnellisuuspäiväkirjaa, johon kirjaa joka päivä jonkin asian, josta on onnellinen ja joka saa hyvälle mielelle. Väitetään, että pikkuhiljaa ihminen oppii katsomaan asioita myöteisemmältä kannalta ja onnellisuus löytyy helpommin ja helpommin.
Joulun ja vuodenvaihteen aikaan on luonnollista muistella menneitä ja miettiä tulevaa. Toivon, että jokaisella olisi ainakin hetki aikaa miettiä niitä asioita, joista voi olla onnellinen. Moni on varmaankin onnellinen läheisistä ihmisistä, ja surussakin voi miettiä kaikkia hyviä muistoja ja iloita siitä, että tuo läheinen, vaikkakin poisnukkunut rakas on ollut olemassa. Rauhaisaa ja onnellista joulunaikaa kaikille lukijoille!