Munuais- ja maksaliiton tuoreen kyselyn mukaan 90 prosenttia väestöstä on valmis olemaan elinluovuttaja kuolemansa jälkeen. Se on iso luku. Läheistensä kanssa suomalaiset eivät aiheesta kuitenkaan keskustele, sillä läheisensä elinluovutustahdon tuntee vain noin kolmannes vastaajista, selviää Munuais- ja maksaliiton tiedotteesta.
Elinluovutustahdon ilmaiseminen on pikkuhiljaa yleistynyt suomalaisten parissa. Jo lähes kaksi miljoonaa suomalaista on ilmaissut tahtonsa tavalla tai toisella. Heistä 66 prosenttia on hoitanut asian Omakanta-palvelussa, 41 prosenttia perinteisellä elinluovutuskortilla ja 39 prosenttia kertomalla asiasta läheiselleen. Keski-ikäiset ja keski-ikää lähestyvät ovat ilmaisseet tahtonsa useammin kuin iäkkäät ja nuoret aikuiset.
Elinluovutuksen kieltää 8 prosenttia suomalaisista. Heistä noin puolitoista prosenttia ei luota terveydenhuoltojärjestelmään eikä siksi halua luovuttaa elimiään, ja puoli prosenttia pelkää, että elimet annettaisiin jollekulle, joka ei ansaitse niitä. Suurin osa eli noin 37 prosenttia kielteisesti suhtautuvista ajattelee, että omat elimet eivät kelpaa luovutettavaksi.
– Kannattaa muistaa, että itse ei tarvitse arvioida elintensä kuntoa tai soveltuvuutta elinluovutukseen. Vakavakaan perussairaus ei välttämättä ole este elinluovutukselle. Myös ikääntynyt voi olla elinluovuttaja. Tällä hetkellä elinluovuttajan yläikäraja on 85 vuotta, muistuttaa Raisa Tasanto Munuais- ja maksaliiton viestinnästä.
Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Ensimmäinen kädensiirto Suomessa tehtiin marraskuussa 2024.
Elinsiirrot onnistuvat maassamme hyvin. Kaikki elinsiirrot tehdään HUS:n sairaaloissa.